Ponnarinoutajat

Viimekertaisessa postauksessa kerroin, kuinka Myrskyn maailma romahti, kun kiipeilypuusta jouduttiin purkamaan pätkä pois, jotta se mahtui muuttokuormaan. Nyt menetys on kuitenkin korvattu, ja molemmat kissakaverit ovat hyväksyneet diilin. Kun aiemmin meillä oli yksi kiipeilypuu, josta pääsi loikkaamaan (matalalle) tv-tasolle tai (matalalle) sohvalle, niin nyt meillä onkin kaksi kiipeilypuuta loikkausetäisyydellä toisistaan, ja lisäksi toisesta pääsee myös hattuhyllylle! Kissalapset tykkäävät järjestelystä kympillä, ja tästä on allavideoitua todistusaineistoa. Videosta näette myös, mistä tämä postaus sai nimensä: nuo osaavat noutaa hiusponnareita :D Uudessa asunnossa on muuten myös ihan pirskatin kuuma ainakin pidempikarvaisille kavereille..



Tiistaina muutettiin, ja perjantaihin mennessä oli enää yksi muuttolaatikko purkamatta! Lauantain ja Sunnuntain vietin Vermon poninäyttelyssä (jossa poltin nahkani) ja Hyvinkäällä kaverin luona. Huomenna pitää jo mennä töihin! Erittäin tehokas loman lopetus, etten sanoisi. Tästä uudesta asunnosta laittelen postausta myöhemmin. Harmi että muuttovaihe meni niin vauhdikkaasti (ja kamerat oli hukassa), ettei mitään kunnollisia ennen-jälkeen kuvia saatu siitä muuttokaaoksesta. On tämä kyllä tosi kiva, ja kun tyhjät laatikot saatiin lahjoitettua seuraavalle muuttajalle, tämä paljastui myös odotettua tilavamman oloiseksi <3

Vanhasta kiipeilypuusta pystyi muuten tarkkailemaan ikkunasta ulos, joten tältäosin uusi kissajärjestely on toki huonompi. Ehkä kerron seuraavassa postauksessa, että miten tämä asia on korjattu!

Maailma romahti

Myrskyn maailma romahti. Yksi sen elämän tukipilareista poistettiin. Nyt alkaa suruaika. Jouduimme nimittäin purkamaan muuttoa varten pätkän kissan kiipeilypuusta. Myrsky huomasi aikeet jo hyvissä ajoin, ja normaalisti niin leppoisa paksukainen puolusti puutaan kirjaimellisesti kynsin ja hampain. Moneen otteeseen se siirrettiin kauemmas, mutta aina se sinkosi täydellä vauhdilla puuta purkaneen ihmisen tielle, ja kietoi käpälänsä irrotettavan palikan ympärille. Lopulta kissaparka lukittiin makuuhuoneeseen, jotta puuta saatin lyhennettyä.  Kun Myrsky sitten yritti taas vapaaksi päästyään kiivetä lyhennetyn puun huipulle, se oli aivan järkyttynyt siitä, että matka katonrajaan loppuikin kesken kaiken.. Miten tuollaiselle järkyttyneelle teinipojalle selittäisi, että jo huomenna puu kootaan taas koko komeuteensa, ja kaikki on taas (sen osalta) hyvin?

Kapinointiin väsähtänyt teinipoika

ps. lupaan kirjoitella blogiin aktiivisemmin heti kun muutosta ollaan selvitty hengissä!

Huh hellettä!

Kyllä ne kissatkin läähättää..

Kissat ovat taas lomailemassa Kärkölässä, ja minä suuntaan pian Joensuuhun. Tänään käytiin kuitenkin vielä lyhyellä talutuslenkillä kissojen kanssa, ihan postilaatikolla asti, ja takaisin! Eli reilu 300m/suunta. Molemmat kulkivat yllättävän nätisti narussa sinne minne ohjattiin, ja kotiinpäin juostiin niin kovaa, että molempien piti välillä hidastaa läähättämään. Harmi ettei sattunut tälle reissulle kameraa mukaan, olisi ollut hauskaa saada kuva isistä juoksemassa Myrskyn kanssa! Kotipihassa rappusilla saatiin kuitenkin kuvia, kuinka Myrsky läähätti kieli pitkällä :D Taisi loppua kunto kesken?