tiistai 29. huhtikuuta 2014

Hyvää yötä.

Koskaan ei tiedä, mitä huominen tullessaan tuo.
Tänään istahdin pitkästä aikaa blogimaailman ääreen, tarkoitus oli napata koppi Pikkupetojen blogin esittämästä Päivä Kuvina- haasteesta. Olinhan jo napannut sunnuntaina hassuja tilannekuviakin sitä varten. Lukaisin ennen kirjoittamiseen ryhtymistä läpi seuraamieni blogien uusimmat postaukset, ja yhtäkkiä ei oikein tuntunutkaan sopivalta julkaista hassuttelua. Naukulan blogin tähti, punertava kissarouva Helmi oli lähtenyt viimeiselle matkalleen, ja blogissa oli suruviesti. Tämän persoonallisen rouvan tähdittämä blogi on ollut yksi suosikeistani omassa oivaltavuudessaan ja herttaisuudessaan, ja on surullista ajatella, ettei Helmi ei siellä enää esiinny. Lemmikin hankkiessaan tulee väistämättä joskus eteen se suuri suru, mutta aina toivoo mahdollisimman montaa yhteistä vuotta. Vaikka en Helmiä koskaan tavannut, niin silti tieto pysäytti. Hassuttelukuvat odottakoon, ja Myrsky ja Viima saavat ylimääräiset rapsutukset ennen nukkumaanmenoa.

Hyvää yötä, Helmi Orvokki Naukula.

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Kärpäsenä katossa


Kesä on tullut: ulkona on 15 astetta lämmintä ja pitkähihaisessa tulee kuuma. Kärpäsetkin ovat heränneet surraamaan. Ja tulleet avoimesta parvekkeen ovesta sisälle! Metsästyskausi on siis alkanut kaupungissakin. Saalis on toistaiseksi pysytellyt kaukana kiipeilypuista...

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Kuulumisia!

Hullulla on halvat huvit, sano Viima kun tiskirätin löysi.
Hyvää Pääsiäistä kaikille! Meillä ei pääsiäistä sen kummemin täällä olla vietelty, rairuohot kissat kaivaisivat kuitenkin purkistaan ennen kuin ehtisivät itää, ja muita koristeita ei oikein ole. Kärkölässäkin olisi voinut käydä, mutta flunssan takia kasautuvat kouluhommat verottavat matkustusaikaa, eikä pääsiäisruuhkissa ole kiva kissojen kanssa junassa matkustaa. Blogikin on ollut aika hiljainen, sillä kevät on ollut kiireistä. On ollut ponioripäiviä, ratsastustunteja (nyt on sekin ihme nähty, että ratsastin ponin kanssa kumoon), flunssaa, roolipelejä, kerhojen kevätkokouksia, kevään viimeisiä kouluhommia, Ingressin pelaamista ja operaatioita siihen liittyen (kävelykilometreja kertynyt pelin tiimoilta kohta jo lähes 60km), ja kaverin avustamista, kun hän on jalka kipsissä kotona pienen lapsen kanssa.

Meille kuuluu oikein hyvää, jääkaapissakaan ei ole enää käynyt kutsumattomia vieraita! Paitsi että nyt tätä kirjoittaessani tuo toisen kiipeilypuun ylimmän tason tolppa katkesi, kun kissat vetivät rallia sitä ylös ja alas. Rysähdyksen jälkeen ryntäsin eteiseen, ja Viimaraukka roikkui etukäpälien varassa hattuhyllyssä. Kyseisestä tolpasta oli tarkoitus tehdä postaus lähiaikoina, niin taitavasti etenkin Viima sen päällä keikkui vaikka vinossa jo olikin. Ei sitten ehditty. Tolppa on kuitenkin yhä oikein kiinnostava, vaikka se ei enää kiipeilypuussa olekaan: sen kanssa pystyy kanniskelemaan Viimaa ympäri kämppää!

Kiipeilypuutarjouksia kuitenkin vilkuillaan, sillä roskiinhan tuo irronnut taso joutaa. Onneksi hajonnut puu oli kuitenkin tuo matalampi, eikä tuo kattopuu. Ja käyttökelpoinenhan se loppuosa vielä on, vaikka jo kovin matala. Pääsee sen päältä sentään hattuhyllylle vielä, ja loikkaamaan toiseen puuhun.

Tänään on muuten ensimmäinen päivä, kun parvekkeen ovea tarkenee pitää auki ilman että kaksijalkaisten varpaat jäätyy. Matto jopa tuntuu lämpimältä varpaisiin, ja kissatkin viihtyvät. Kevät ilmeisesti kuitenkin pistää kissoilla pään vähän pyörälle. Ainakin päätellen Myrskyn mouruamisesta ja molempien hurjasta rallittamisesta parvekkeelta pois ja takaisin. Rallittivat itsensä ihan läähätyksiin asti, ja nyt lepäilevät tuolla auringossa (tai no, Myrsky varjossa). Kevät on tullut! Pitäisiköhän niiden kanssa käydä taas valjastelemassa...


ps. Uunissa kypsyy omituisin makaronilaatikko ikinä: jauhelihana hevosenjauhelihaa, ja munamaito korvattuna lihaliemeen sulatetulla Koskenlaskija sulatejuustolla..

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Pikaratkaisu

Ollaanhan me jo sitä useampaan otteeseen mietitty, että roskiskaapin oveen pitäisi saada jonkinlainen lapsilukko. Kissojen mielestä kun roskiksia olisi aivan mahtavaa tonkia. Jo elokuusta lähtien lapsilukon paikkaa on hoitanut oven eteen asetettu tuoli, joka tosin on ollut ikävästi keittiössä liikkumisen tiellä. Tänään se päätös sitten tehtiin, ja pikavauhtia. Sain nimittäin töihin Mikolta seuraavankaltaisen viestin:

Heräsin ja tulin olohuoneeseen, jääkaapin ovi oli levällään. Alahyllyiltä kaikki irtoava oli vedetty lattialle, osa viety kylppäriin. Puolet nakeista ja melkein kaikki kinkku oli syöty. Jääkaapissa +20 astetta. Ei sen enempää hajua millon se olis avattu. Varmaan se on siinä ollu ainakin 2 tuntia auki, juustokin oli viety, ei ollu hyvää.

Myrsky (tai jälleen se tuntematon räyhähenki, joka aina vierittää syyt kissojen niskaan!) on nyt sitten oppinut avaamaan jääkaapin oven. Aiemmassa postauksessa kerroin Myrskyn suosikkilelusta. Nyt lelu on jo melkoisen kärsinyt, vaikka pidetään jääkaapin yläpuolella olevassa kaapissa turvassa leikkien välillä. Reippaana poikana Myrsky on yrittänyt hakea lelua sieltä ihan itse, mutta onnistunut lähinnä pudottelemaan jääkaappimagneetteja. Aamulla oli ilmeisesti sitten käynyt (kissan kannalta) onnellinen vahinko, ja jääkaapin ovi oli auennut.. Ja kun se kerran onnistui, niin varmasti sitten useamminkin? Tämä ei sopinut perheen kaksijalkaisille sitten yhtään, joten jotain piti tehdä.

Ikea tarjosi ratkaisun tarjoushintaan.