tiistai 30. kesäkuuta 2015

Seikkailu Huovilan linnanraunioissa

Pariisissa insinööriksi opiskellut Carl Constantin Collin perusti Huovilan puiston Kärkölän kuntaan 1800- luvun lopussa omaksi ratsastuspuistokseen. Huovilan uutta päärakennusta Carl Collin ryhtyi rakentamaan vuonna 1909. Vanha päärakennus oli palvellut sukua 1840-luvulta saakka, ja uusi rakennus oli uuden uljaan ajan airueeksi tarkoitettu. Siitä oli määrä tulla kolmikerroksinen, pohja-alaltaan 300 neliön kivilinna, jonka perusta tehtiin graniitista. Linnaa rakennettiin kolme vuotta, mutta edelleenkin tuntemattomasta syystä linnan rakennus jäi kesken, vain upea kivijalka valmistui. Työt keskeytettiin vuonna 1912. 

Näin Huovilan puisto sai "linnanraunionsa", jotka tänäkin päivänä muistuttavat Collinin hankkeesta.




perjantai 19. kesäkuuta 2015

Hyvää Juhannusta!


Hauskaa Juhannusta kaikille, meillä on täällä jo koivut sisällä ja kohta mennään saunaan. Kissakansalaiset tosin totesivat jättävänsä sen osuuden väliin.

torstai 11. kesäkuuta 2015

Avulias Viima #2


Maitotilalla pitää ottaa säännöllisesti näytteitä tuotetusta maidosta. Viima on päässyt laadunvalvojan tehtävin vartioimaan maitonäytepurkkeja, ja tarkastamaan, että niitä on varamasti tarpeeksi monta, ja että ovat numerojärjestyksessä. 


Maidon laatutarkkailussa hyvä laadunvalvoja on erityisen tärkeä henkilö, ja kun kerran ollaan näin tärkeissä puuhissa, pitää muistaa myös pestä tassut. Erityisen tärkeää on myös estää asiattomien pääsy näytteitä peukaloimaan! Viima hoitaa asian kuin vanha tekijä. 

"Seis! Ei saa koskea!"

lauantai 6. kesäkuuta 2015

Geokatit: Suo!

Kissakas halusi haastatella meitä geokätköilystä, joten sinne on lähiaikoina tulossa juttua siitä, miten me tähän hullutukseen oikein päädyttiin, ja miten voi itsekin ryhtyä kokeilemaan jos kiinnostaa!

Me päätimme viikko sitten viikonloppuna valloittaa kissojen kanssa suo! Mukaan lähti myös isoäitini, joka ei koskaan aiemmin tällä suojärvellä (tai geokätköilemässä) ollut käynyt. Yksi lisäkäsi helpotti huomattavasti videoiden kuvaamista! Matkaa tuli kaikkine kiertelyineen kilometrin verran, aikaa meni n. tunti. Ensin vähän harhailtiin metsätiellä, että mistä olisi paras paikka ylittää suon märkä reuna ja astua varsinaiselle suoalueelle.

Kätkön nurkilla Viimaa alkoi vähän väsyttää, ja kuumakin tuli, joten hetken kelpasi sylikyyti, mutta sitten tahdottiin taas kulkea omin jaloin. Vastedes täytyy ruveta pitämään pidemmillä ja lämpimämmillä reissulla mukana märkäruokapussia, kun ei juomavesi kissalle tunnu oikein kelpaavan. Kotiintultua Viima ahtoi kupuunsa ruokaa ennennäkemättömän reippaalla tahdilla!

Itse kätkö löytyi helposti (itse piilopaikkaa ei taaskaan näy videolla, se on tarkoituksellista). Takaisin kätköltä kohti tienlaita tultiin kissojen johdattamana - ja kartalle piirtyneen reitin mukaan paljon suorempaan, kuin tullessa! Alla videolta näkyy, miten kissa kulkee pesusienimäisen märässä sammaleessa!