keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Vieraskorea pikkuprinsessa

"Hohhoi, mitähän se taas aikoo selittää?"
Viima on prinsessa! Kotioloissa omalla porukalla se on hyvin vaativa, ja osaa kerjätä kyllä huomiota melkoisen äänekkäästi. Jos edes vilkaiset Viiman suosikkileikkipaikan suuntaan, se ryntää sinne äänekkäästi maukuen odottamaan leikkiseuraa, ja katselee paheksuvasti jos et seuraa perässä. Viimalta saa kommentin asiaan kuin asiaan, ja se "juttelee" valtavasti.

Ruoalle nirpistellään nenää säännöllisin väliajoin, vaikka jo seuraavalla ruoka-ajalla ihan sama ruoka kelpaa vallan hyvin. Joskus ruoka kelpaa vain, jos kupin nostaa kiipeilypuun huipulle! Tässä kohtaa taitaa tosin olla syynä se, että kissaneitiä on vähän hemmoteltu. Kaikkia keinoja täytyi kokeilla, jotta sen saisi syömään oman osuutensa ennen, kun Myrsky hyökkää apajille :D Viimeaikoina ollaan kyllä tylysti nostettu sapuska jääkaappiin, jos ei ole kissalle kelvannut, ja tarjoiltu vasta seuraavalla ruoka-ajalla sitten. Vältetään nyt viimeiseen saakka nirson kissan kasvatusta..

"Hetkinen!?"
Yksi asia on jännä: Viima päätti lopettaa onnistuneen pellettiintotutuksen jälkeen hiekkalaatikkoon kakkimisen kokonaan. Pelletit kelpasivat hyvin viikon-pari, mutta sen jälkeen alkoi joka aamuksi ilmaantua kakkakasa saunan lattialle. Mikään ei ollut muuttunut tämän käytösmuutoksen sattuessa. Hiekkalaatikko oli puhdas, pelletti oli samaa, kissa terve ja pirteä. Pissillä käymiseen laatikko yhä kelpasi. Kokeiltiin ottaa myös vanha hiekkalaatikko käyttöön uuden rinnalle, ei muutosta. Siirrettiin laatikko sinne saunan nurkkaan, mikä nyt oli valikoitunut uudeksi vessaksi: kakka oli seuraavana aamuna toisessa nurkassa.

Koska syksy on ollut niin kiireinen, todettiin yhdessä, että ei ruveta estämään tätä toimintaa peittämällä noita nurkkia: parempi kun tekee saunaan/kylpyhuoneeseen, josta lattia on helppo puhdistaa ja pestä. Ainakin tiedetään, mistä kakkaylläri löytyy, kun ei estetä saunaan pääsyä. Ties mihin se sitten tekisi jätöksensä! Tätä on jatkunut n. puolitoista kuukautta, eikä olla keksitty syytä siihen.. Että terveisiä vaan vanhemmille, jotka ottavat nämä jouluksi hoitoon!

Tästä päästäänkin kaikkein mielenkiintoisimpaan: meillä on viimeaikoina käynyt usein vieraita, viime perjantaina oli kerhon hallitusilta meillä (jossa sain siirrettyä rahastonhoitajan pestin eteenpäin), lauantaina tulivat kaverit viettämään tupareita, ja he jäivät yöksi. Maanantaina meillä oli toisen kerhon yleiskokous ja illanvietto (jossa minut valittiin puheenjohtajaksi). Näissä tilaisuuksissa Viima usein torkkui arvokkaasti kiipeilypuussa tai leikkiputkessa, vaikka toki antautui silitettäväksi, jos joku vaati. Ei puhettakaan prinsessakäytöksestä tai huomion vaatimisesta! Ja se kakkakin on tämän viikonlopun aikana päätynyt hiekkalaatikkoon, jostain mystisestä syystä! Liekö kissa vieraskorea?

"No oliko pakko ihan kaikki kertoa..."

maanantai 18. marraskuuta 2013

Eino myrsky

"Jos tarpeeksi kovaa tuijotan, niin toi kahva kääntyy"
Kissat viettivät tänään päivää parvekkeella, tutkimassa Eino myrskyn aiheuttamia tuhoja. Vähän oli tavaraa (ja roskaa) lennellyt ympäriinsä, mutta eivät onneksi parvekkeelta ulos, kun on nuo suojaverkot :D Eipä tuolla parvekkeella kamalasti tavaraa nyt ollutkaan, omenalaatikoita ja niiden pakkausmateriaaleja vaan. Selvittiin siis hyvin vähällä, eikä tässä ympäristössä muutenkaan näkynyt suurempia myrskynmerkkejä :) Parveke on suosittu tutkimuspaikka, ja sinne juostaan aina heti kun ovi avataan. Myrsky viihtyy parvekkeella aina pidempään kuin Viima: kun leikit on leikitty, on parvekkeen oven läpi kurkistettaessa vastassa ylläolevankaltainen naama, ja silloin tietää, että ovi pitää avata. Ovea pidetään tätänykyä jo kiinni vaikka kissat olisivatkin parvekkeella: emännälle tulee tietokoneensa ääressä vilu, jos näillä keleillä pitää vieressä ovea auki!

Parveke on myös hyvä paikka pistää kissat hetkeksi jäähtymään, jos riehunta ja mekkala nousee turhan hurjaksi. Viimeviikon alkuviikko meni sairastelun takia vähän harakoille (tosin positiivista kyllä, en ole nyt viikkoon napsaissut yhtään särkylääkettä hampaan takia, ja olen syönyt jopa ihan näkkileipääkin!), ja torstai-illan söi työpaikan rekrytointisauna. Olin siellä muutaman työkaverin kanssa esittelemässä kiinnostuneille työnhakijoille firmaa, ja kertomassa mitä kannattaa opiskella, ja millaisilla meriiteillä töihin voi päästä. Paikalla oli muutamankymmentä kiinnostunutta kuuntelemassa (ja syömässä ilmaista ruokaa, ja saunomassa). Lopulta pääsin oikeastaan vasta perjantai-illasta alkaen aloittamaan projektityökurssin 14h koodausurakkaa. Siinä vaiheessa näppäimistöllä kiehnäävä tai tylsyyksissään maukuva kissa pääsi kyllä vikkelään parvekkeelle kuluttamaan energiaansa.

Joskus olen miettinyt, toimiiko näkymä parvekkeelta kissalle televisiona: intensiivisesti sitä jaksetaan tuijottaa (etenkin jos näkyy lintuja) päivästä toiseen silmät pyöreinä. Jännittävän parvekkeellapyörimisen jälkeen nuo tuntuvat myös väsähtävän. Nytkin, kun päästin ne sisälle, painelivat suoraan peseytymään ja nukkumaan. Jännä paikka tuo parveke.


maanantai 11. marraskuuta 2013

Ruokavahti

Myrskyllä on tapana seurata hyvin tarkkaan, kun meillä laitetaan ruokaa. Ruoan äähdyttäminen ennen jääkaappiin laittamista on myös hyvin jännittävää seurattavaa. Näin kävi taannoisen lihaperunatomaattisoselaatikonkin kohdalla:
"Ihan vaan katselen, älä huolestu!"

"Vahdin tässä vaan, että ruoka saa jäähtyä rauhassa!"

No ehkä se oikeasti antaa ruuan olla, vaikka käyn vessassa?

Arvaatte varmaan, että antoiko? Tullessani takaisin keittiöön, Myrskyn ilme oli lähinnä "minä vaan varmistin, että se on varmasti hyvää!". Kuvia ei ole, kun allekirjoittaneella oli liian kiire suojella päivällistään. Kissa näytti tyytyväiseltä.

tiistai 5. marraskuuta 2013

Kissat ja koirat, jälleen.

Jonkin aikaa sitten meillä kävi jälleen vierailulla koira, ja yritimme hissukseen totuttaa kissoja ja innokasta kultaista noutajaa toisiinsa raksuilla. Noutaja oli jo ymmärtänyt pelin hengen: kissoja ei kannata lähestyä harkitsemattomasti. Kissoilla oli lisäksi koko ajan mahdollisuus livahtaa korkeuksiin turvaan koiralta halutessaan, joten tilanne oli ihan hallinnassa. Lopulta saimme jopa ihan videolle asti, miten Myrsky natusti raksuja ihan koiran vieressä. Olihan se toki varautunut, ja varoittavan näköinen, mutta paniikki ei iskenyt, eikä hyökkääväksikään alettu. Viimakin uskalsi tassutella lattialla koiran läsnäollessa, mutta videointihetkellä se taisi nököttää jossain korkeammalla ihmettelemässä.

 

Eivät nuo nyt ylimpiä ystävyksiä ole, mutta eivät toisaalta enää vihamiehiäkään! Jos siis Mikko tahtoo meille joskus koiran, se ei tunnu ainakaan ihan tuhoontuomitulta yritykseltä. Ottaen siis huomioon, että nämä ovat nähneet elämänsä aikana vain kolmea koiraa, ja yhteensä ehkä viisi kertaa. Lähtötilanne oli tämä.

Tällähetkellä meillä istuksitaan tuijottamassa ikkunasta ulos tuuliseen pimeyteen. Kissoja hämmentää kovissa tuulenpuuskissa heiluvat jouluvalot, ja allekirjoittanut lepäilee ja lusikoi jogurttia suuhunsa. Minulta nyhdettiin viisaudenhampaita irti kaksin kappalein (sain hampaat muistoksi!), ja nyt mietin lähinnä että mitä sitä ottaisi huomiselle työmatkalle mukaan evääksi, kun vielä ei oikein arvaa pureskella mitään. Viikonloppuna kuulemma saa syödä normaalisti jo, sitä odotellessa. Jogurtin ja banaanisössön syöminen alkaa tympiä jo ekana iltana! Taidan syödä seuraavaksi jäätelöä...  Nälkä on, mössönen kissanruokakin alkaa kohta tuntua houkuttelevalta..

perjantai 1. marraskuuta 2013

Mikä ihme se on?

Hyvää Pyhäinpäivää kaikille :)

Mikä ihmeen otus on pesiytynyt meidän eteiseen?
Joku karvainen kenkähyllydemoni?! Sitä se halloween teettää.
Kurpitsalyhtyä en saanut aikaiseksi tänäkään vuonna..