sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Myrsky & Viima

Kävin tänään taas katsomassa vajaa kuusiviikkoisia lapsosia, ja voi että ne oli kasvaneet! Jos aiemmassa postauksessa harmittelin, että kuvien ottaminen oli vaikeaa kun pennut lyllersi kohti linssiä, niin nyt yhteiskuvan ottaminen oli sisätilojen hämärässä jo käytännössä mahdotonta :D Senverran sitä vauhtia jo riitti. Ja nämä maatiaissisarukset muuttavat minun luo viikolla 46 marraskuussa! Kuusi viikkoa enää! Kuinkahan päin sitä malttaisi odottaa.. Kiipeilypuutakaan ei vielä viitsi alkaa koota..

Maryjane proudly presents: Myrsky & Viima

Myrskypoika paljastuikin pitkäkarvaksi! Se on kuulemma oikea sylikissa, ja siltä se vaikuttikin. Kuvaaminen oli vähän hankalaa kun pentuun ei saanut tarpeeksi etäisyyttä! Väristä on oikeastaan vieläkin hankala sanoa mitään, jonkunsortin tabby se kuitenkin on, villi veikkaus hyvin tumman ruskeatabbyn suuntaan. Liekö sitten tiikeri vai klassinen.. Mitään valkolaikkuja en ainakaan hoksannut. Kuvissa se tuntuu näyttävän aina vähän huolestuneelta tai nallekarhulta tai molemmilta yhtäaikaa!

Viima oli touhukas vipeltäjä, ja väriltään selkeä (ja äärettömän kaunis) valkokirjokilpikonna. Ja kuten värin perusteella arvata saattaa, tyttökisu kyseessä. Siitä sai paremmin kuvia kun se touhusi enemmän ympäriinsä, eikä nököttänyt sylissä. Viima tuli heti tervehtimään kun istahdin lattialle! Sitten se raukkaparka sai sätkyn kun avasin yhtäkkiä kameralaukun vetoketjun.. Rohkea ja hurjan utelias kuitenkin, pienen miettimisen jälkeen piti laukunhihnalle käydä antamassa vähän turpaan ennen kun isommat sisarukset lähtivät hinaamaan sitä mukanaan muualle..


Pitää pikkuhiljaa alkaa selvitellä, että missä suostuttaisiin leikkaamaan pentuja mahdollisimman nuorena. Sisarusten kanssa kun ei vahinkoja haluaisi tapahtuvan (puhumattakaan millainen katastrofi tässä kämpässä olisi jos kissoja olisi yhtäkkiä hyvässä lykyssä kuusi lisää...) ja kissahan voi huonolla tuurilla pamahtaa paksuksi jo puolivuotiaana...

torstai 27. syyskuuta 2012

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin

Vihdoin leirikuvia! Näistä lähinnä videot on minun kameralla otettuja, kuvat koottu toisilta leiriläisiltä, ja ymmärrettävistä syistä nuo minusta otetut kuvat ei tietenkään ole minun ottamiani. Kiitokset niille jotka jaksoivat katsoa muidenkin ryhmien tunteja kamera kourassa!

Meidän ekasta puomikoulutunnista ei kuvia ole, eikä niistä hämärässä maneesia kummoisia olisi ollutkaan. Ratsunani oli suomenhevosruuna Ilaron Musta, eli Ilaro. Se oli kyllä aivan mahtava ja luotettava kaveri, ja vaikka pohkeenväistön haku olikin vähän taistelua (epäilemättä ratsastajan osaamattoman käsityöskentelyn takia), oli tunti muutoin aivan mahtava. Ilarolla oli ihanat askeleet, joissa istuminen oli mukavaa ja helppoa, ja pääsin hyvin tekemisen rytmiin vaikka taukoa olikin taas kertynyt kuukauden verran. Ja heti tän tunnin päätteeksi Hiltsu sanoi että vuodessa on tapahtunut hurjasti kehitystä! Hyvä minä!
Kuvassa Ilaro maastossa, ei minun ratsastamana tosin.
Seuraavat kolme estetuntia (1kpl rataesteitä ja 2kpl maastossa) menin pv-tamma Donnalla, ja ai että se hevonen oli kyllä hieno! Välillä sitä sai vähän hoputtaakin eteenpäin, mutta se sopi minulle paremmin kuin hyvin. Näiden tuntien jälkeen en enää pelännyt siellä maastossakaan, vaan annoin mennä! Videoilta ja kuvilta näkyy valitettavasti hyvin se, miten katse on aika alas luotu hypätessä, ja kädet on aika alhaalla.. Mutta hei, paljon itsevarmuutta ja rohkeutta silti, tahtoisin tämän uudestaan! Donna oli varma hyppääjä, vaikka kerran kielsikin. Siitä tosin kiittelin sitä loppujenlopuksi, sillä sen kiellon jälkeen vasta aloin oikeasti ratsastaa :D

Alla kuvia ekalta maastopäivältä. Takin alla on muuten sitten turvaliivi, joka korostaa vähän huonoa ryhtiä ja leveää käsien asentoa :D Ja saa minut näyttämään tuplasti leveämmältä kuin oikeasti...


Kerroin jo aiemmassa postauksessani siitä THE MÄESTÄ joka me Donnan kanssa laukattiin ylös. Alla on muutama kuva esittämässä sen ekan osuuden jyrkkyyttä (en ole noissa kuvissa, mutta minun ryhmästä ei samanlaisia kuvia otettu), ja miettikääs, tuo jyrkkeni tuosta vielä sen ekan tasanteen jälkeen!

Rinteestä vähän ekan tasanteen alapuolelta otettu kuva lähtöpaikasta. Aika korkeella ollaan :D


Alla vielä videokooste maastoiluistani! Videon lopussa näkyy tuo minun ja Donnan lähtö mäkeen, ja laukka ylöspäin aina ekalle tasanteelle asti. Tokalle tasanteelle kiipeäminen jäi puskien taa piiloon. Ei se vaan näytä videolta niin hurjalta kuin mitä se oli ja miltä se tuntui! :D

Jos joku arvaa videossa olevan musiikin alkuperän, saa siitä kymmenen pistettä ja papukaijamerkin!

Viimeisen tunnin ratsuni oli Veeti-ruuna. Hänkin oli oikein mukava herra, mutta taidettiin olla molemmat vähän jo väsyneitä, sillä välillä mentiin aika löysästi. Hypättiin pari innaria, lyhyttä rataa, ja jotain pientä jumppaa. Yksi virkeyden pilkistys sentään löytyi kun innarilta kieltäytyessään ruuna päätti että vauhtia löytyy sittenkin, ja siinä jarrutellessa eteen osui vahingossa ja estely-yrityksistäni huolimatta (!!) väärä este. Veeti muuten rauhoittui selvästi taas tämän episodin jälkeen. Ehkä halusi näyttää ettei just nyt se innari jaksais kiinnostaa, ja se toinen matala ristikko ois paljon kivempi. Tää tunti oli vähän laiskanpulskea ja tuskainen, neljä edellistä ratsastustuntia tuntui kyllä jo jossain...Mutta silti tästä jäi hyvä fiilis ja tehtiin joitakin hyviä hyppyjäkin vielä!
Pikkasen huono kuva Veetistä tallipihalla.
Hitsi että on vaikee kuvata hevosta samalla kun ite pitää siitä kiinni.
Milläs otat tarpeeksi etäisyyttä jos eläin kävelee perässä..
Hei mä haluan tuonne leirille takaisin!

maanantai 17. syyskuuta 2012

Lisää superlatiiveja!

Eilen vietettiin upea viimeinen leiripäivä. Sain aamupäivän maastoestetunnille jälleen Donnan, ja tunti meni UPEASTI! Uskalsin vihdoin luottaa hevoseen, ja antaa sen mennä reippaastikin ja nautin vain kyydistä. Hypättiin aluksi pari kertaa kahta erilaista tukkiestettä, ja sen jälkeen siirryttiin vesiesteelle! Viimevuonna uskalsin tulla esteelle vain käynnissä, mutta nyt tuli testattua niin laukka kuin ravikin. Mitään varsinaista estettä ei hypätty, kunhan vaan haudan reunalta alas hautaan, ja haudasta pois mutta se oli tarpeeksi huimaa sekin, ja vesi roiskui!

Tunnin päätteeksi laukattiin hiekkamontun pohjalta ihan äärettömän jyrkkä mäki ylös. Mäki alkoi loivempana, ja välissä oli vaakasuora tasanne, mutta varsinainen jyrkkäosuus tuli vasta sen jälkeen. Alkuun Donna olisi mieluumin kiemurrellut takaisin vesiesteelle mutta kolmannella yrittämällä päästiin lähtemään kohti mäkeä ja sit mentiinkin lujaa. Harjasta vaan kiinni, pohkeet kylkiin ja hurjalla laukalla ylöspäin. Siinä vaiheessa kun takanaoleva sai meidät kiinni, enkä uskaltanut irrottaa käsiä harjasta kannustaakseni raipalla, loppurutistus menttiin hurjan "PRRRRRRKLEMENEMENEPONIKIIPEÄMENEMENEHYVÄÄÄÄ" huudon saattelemana.

Siitä kiipeämisestä tuli semmonen adrenaliinihyöky sekä itselle että hevoselle etten loppukiipeämisestä edes muista koko reittiä, ja hevonen oli melkein koko kotimatkan oikein iloisen pörheänä. Muistan ylöstulosta vaan Donnan korvat, oman huutoni, takanatulevan huudon ja hurjan jyminän :D Onneksi hevonen tiesi reitin ja vei minut turvallisesti ylös! Oikeastaan harmi että kiipeämisestä saatiin videolle vain se loivempi osuus, eikä sekään näytä videolla niin jyrkältä kuin se oli..

Maastoesteiltä saatiin paljon video- ja kuvamateriaalia monella eri kameralla, ja laittelen niitä tänne heti kun olen saanut materiaalia myös muilta. Voisin koostaa jonkun videokoosteen noista omista suorituksistani.. Ja toisen koosteen kaikkien leiriläisten parhaista suorituksista TeURaS:n pikkujouluissa, ja ensivuoden liikuntamessuissa näytettäväksi.

Jos reidet oli väsyneet ennen tuota mäkirutistusta, niin sen jälkeen ne oli suorastaan tulessa kun mäki tietysti tultiin ylös kokonaan kevyessä istunnassa ja hurjalla jännityksellä. Päivän viimeinen tunti (rataesteet) oli vain pari tuntia ensimmäisen jälkeen, ja ai sissus että sillon oli jo väsynyt ja löysä olo. Menin Veeti nimisellä ruunalla, ja sekin oli vähän väsy kun oli ollut myös mukana aamun maastorevittelyissä. Saatiin kuitenkin hypättyä onnistuneita hyppyjä, ja kokeilin ekaa kertaa myös Innaria! Se tuntui hauskalta, vaikka Veeti aluksi olikin sitä mieltä että sen vieressä ollut ristikko oli kovin paljon kivempi. Innaria väistettyään se meinaan hyppäsi oikein kauniisti sen yli estely-yrityksistäni huolimatta :D

Esteillä hoksasin yhden ison virheen käsieni asennossa. Minulla ne meinaan on hypätessä vähän turhan alhaalla. Myötään kyllä, mutta mm. yllättäviin tilanteisiin reagoiminen on hidasta. Sen jälkeen kun Hiltsu tästä mainitsi, hoksasin että homma sujuukin paremmin kun niitä pitää esteitä hypätessä ihan perusasetukseltaankin vähän ylempänä, ja ohjat lyhempänä. Ja sitten löysin saman virheen about jokaisesta minusta otetusta maastoestevideosta..

Viimeisenä päivänä uskalsin ihan oikeasti jo ratsastaa ja antaa mennä vaikka välillä oltaisiinkin lähdetty reippaasti. Ihan mahtava fiilis edelleenkin! Jos lihakset vaan kestäisi, niin ottaisin saman heti uusiksi!  Ihan hirveää jumia ei kuitenkaan ole iskenyt, pystyn jopa kävelemään ihan normaalisti :D Ei muuta kuin töihin illaksi. Piti osallistua tänäiltana Hervannan ympärijuoksuun (rentosarjaan toki, en mä nyt kilpasarjaan...) mutta unohdin kokonaan nuo työt. Ehkä ensivuonna.

Jätin muuten puhelimeni leiriltä tullessani autoon, ja se on nyt Helsingissä. Olen siis pari päivää ilman, koittakaa kestää :D Tälläkertaa toivottavasti mitään ei unohtunut tallille asti, löysin jopa viimevuonna sinne unohtuneen tyynyliinani ja muistin ottaa sen mukaankin! Tästä leiristä jäi kymmeniä kertoja parempi fiilis kuin edellisestä. Nyt USKALSIN! Ja se on aivan mahtava fiilis. Enkä pudonnut! Toki myös kuntokin oli paljon parempi, enkä ollut leirin jälkeen yhtään  niin totaalijumissa  kuin viimeksi! Mahtavaa! Tahdon ratsastamaan hetipian uudestaan!

Seuraavassa postauksessa tulee sitten kuvaa ja videoita. Katsotaan tämän viikon aikana.

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Huippuleirikokemuksia!

Hui hitsi! Olipa päivä! Edellisen postauksen jälkeen käytiin hyppäämässä maastoesteitä ja sama loistava fiilis jatkui edelleen. Menin taas Donnalla, ja alkuun kyllä pisti jännittämään kun lähtiessä katselin vierestä kun sen kuolainta vahvennettiin ja radalla alkuun tuntui siltä että sissus tää menee kovaa! Mutta sitten se otus kielsi yhdelle esteelle, ja sen jälkeen sain hurjan tsempin päälle että hittovie mehän hypätään(!!). Ja sitten myös hypättiin ja kaikki meni aivan loistavasti. Mietin että olikohan syynä tosiaan se kieltäytyminen, siitä tuli jollain oudolla tavalla itsevarma olo :D Oon ratsastanut niin paljon venkoilevilla poneilla että tilanne tuntu paljon tutummalta kuin jarrupuutoksen pelkääminen. Ja sit kaikki menikin loistavasti. Mieletöntä! Loistavaa!

Sitten lähdettiin tallillepäin, ja opettaja jäi pitämään metsään seuraavaa estetuntia. Maasto-osaston vetäjänä kotiinpäin toimin MINÄ! Mietin siin matkalla että hitsi pitää kyllä hehkuttaa tätä, että ikinä ennen en oo kärkihevosella mennyt. Vähän jänskätti, mutta hurjaksi homma meni siinä vaiheessa kun tien vieressä joku ammuskeli ilmakiväärillä.. Lopulta päädyin taluttamaan säikähtäneen hevosen kotiin, kun selässäolo tuntui vähän vaaralliselta siinä autotien laidassa kun hevonen oli niin jännittynyt että seuraavasta paukusta oltaisiin seinillä.. Oon huippuylpeä siitä että sain sen hevosen lopulta rauhoiteltua..

Sit palattiin kuvaamaan toisten suorituksia ja koska en ollu varma kuinka lähelle ratsukkoja päästäisiin, päätin ottaa kaksi eri objektiivia mukaan. Metsään päästyäni hoksasin että joo toinen objektiivi oli nätisti taskussa mutta itse kamera jäi sängylle.. Taas Marsu edustaa.. :D

Kokonaisuutena upea päivä, nyt unta taas että selviää aamuntunnit! Lihakset ei oo juur yhtään jumissa! Upeaa! Kaverilla muuten on täällä Kindle, jota pääsin käpälöimään. Tästä lähtee kyllä vihjaus joulupukille! Hyvää yötä!

lauantai 15. syyskuuta 2012

Huippufiilis!

Leirimajoitus
Tallin ovi, ja portaat meidän leirikämppään


Me majoitutaan täällä muuten mukavasti tallinvintille, koko porukka :) Nyt on päivän ekat tunnit ratsastettu ja fiilis on loistava! Ratsastin pv-tamma Donnalla, se olikin tuttu viimeleiriltä. Sain alle aivan loistavia hyppyjä (minun mittapuulla), ja etenkin viimeinen sarja meni ihan älyttömän hyvin kun maltoin olla ennakoimatta liikaa. Tsiljoonasti parempi hyppytunti Donnalla nyt kun viimeksi oli, vaikken oo tässä välissä kamalasti hypännyt. Pieni liikunta tekee kyllä vartalonhallinnalle ihmeitä.

Iltatunteihin on vielä aikaa vaikka kuinka, joten arvaatteko mihin me suunnattiin (loistavan) lounaan jälkeen?
Mikäs se siellä?

perjantai 14. syyskuuta 2012

Ponileiriläinen ilmoittautuu!

Ensimmäinen ilta ja ensimmäinen ratsastustunti ratsastusleirillä ohitse! Ollaan siis Alavuden ratsastuskoululla, ja tämä on kyllä tosi kiva ja mukavahenkinen talli. Viimevuonna samasta paikasta samanlaiselta leiriltä tuliaisina oli julmettu lihasjumi (ja saldona putoaminen). Tähän leiriin valmistautuminen oli kuitenkin ihan eri luokkaa (viimevuonna tähän aikaan olin täysin rapakunnossa, ja ratsastamisesta (saati sitten hyppäämisestä) oli kuukausia. Nyt kunto on äärettömän paljon parempi ja kesätunneilta sai ratsastuskokemustakin.

Oli upea kuulla miten opettajakin oli huomannut että vuoden aikana oli tullut selvästi kehitystä! Ratsastamisesta se ei välttämättä ihan kamalasti johdu, koska vuoden aikana tuli ratsastettua ehkä kymmenen kertaa yhteensä mutta ihan yleiskunnon paranemisella oli varmasti paljon tekemistä sen kanssa. Nyt jaksaa taas keskittyä ratsastamiseen, eikä siihen että hengästyttää ja väsyttää. Upea fiilis! Ratsastajana en oo erityisemmin kehittynyt mutta ennemmin palailemassa vanhalle tasolleni. Yay!

Tämänpäivän tunti oli puomikoulutunti, ja menin Filarolla. Se oli aivan upea kaveri, ja palkitsi kun tein asiat oikein. Ja sen askeleissa oli helppo istua! Vähän sain vääntää että sain pohjeavut läpi, mutta toisaalta laukka kevyessä istunnassa oli loistavaa! Sää on vähän synkeä ja kylmä ja tihkuinen mutta maneesissa oli mukavaa ja illan päätteeksi oli sauna! Aivan mahtavaa. Katsoo kuin jumissa sitä on huomenna.. Toivottavasti pysyn kyydissä :D Ja eka tunti jo puoli ysi aamulla..

Kuvia laitan vasta leirin jälkeen, koska kirjoitan tätä puhelimella enkä saa tähän suoraan kamerasta kuvia millään ja tämän oma kamera on huono. En sentään ottanu tietokonetta mukaan :D

torstai 13. syyskuuta 2012

Kerhoilua

Eilen istuin TeURaS:n ständillä liikuntamessuilla muutaman tunnin verran, ja tänään HeNTaI:n ständillä toiset pari tuntia. Kerhotoiminta on ihan hienoa, mutta sitten kun kaikkea isoa tapahtumaa on yhtäkkiä sen yhden viikon aikana, niin meinaa vähän tulla kiire! Josko tän viikon jälkeen ehtisi taas tehdä jotain enemmän blogaamisen arvoista taas. Ja takaisin normaaliin rytmiin opiskelujenkin suhteen kun nyt tämän viikon on viettänyt fukseja kerhoihin houkutellen. No, ainakin voin esitellä ne kerhot joiden hallitukseen kuulun.

Molemmat kerhot löytyvät facebookista
https://www.facebook.com/tut.hentai
https://www.facebook.com/tut.teuras
TeURaS:n eli Teekkarien Ulkoilu- ja Ratsastusseuran hallitukseen kuulun nyt kolmatta kautta, ja toimin nyt rahastonhoitajana. Aiemmin mm. tiedotusvastaavana. Kerho järjestää tutustumistunteja tampereenseudun talleille, sekä kerran vuodessa leirejä ja vaelluksia jäsenistölleen. Jäseniä pitäisi vaan saada enemmän jäseniä ja tulonlähteitä, että kerho saisi tuloja jostain ja pystyttäisiin tarjoamaan myös alennuksia ryhmille. Ratsastus kun on vähän turhan kallis harrastus.. Kohtapuoliin suuntaankin Alavuden Ratsastuskoululle kenttäesteleirille yhdeksän muun kerholaisen kanssa!


Tämänpäiväiselle HeNTAi:n ständille minun piti saada valmiiksi koulutyttöpuku, mutta enpä ihan kerennyt. Hameen vekit on tehty, ja paita on seilorilippaa vaille valmiina mutta aika loppui vähän kesken ja tarvisi saksetkin teroittaa että viitsii ruveta tota seilorilippaa leikkelemään.  Tällähetkellä on toinen vuoteni hentsun tiedotusvastaavana:) Tällähetkellä HeNTaIn, eli HErwannan Nykyaikain Teekkarein AnimaatioIltamien ständi on parasta-aikaa pystyssä konetalossa!


HeNTAi:n on joku saattanut nähdä Traconissakin:)

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Karvatassuja tulossa!

Aikaisemmin puhuin että aion ottaa kissanpennut ensikeväänä, mutta koska kevätpennut olisivat luovutusikäisiä vasta syksyllä, ja tämän vuoden syksypennut vuodenvaihteessa, päätin malttamattomuuksissani aikaistaa suunnitelmiani hitusen. Vihdoin tämä lemmikitön elämä päättyy:) Pennut tulevat taloon marraskuussa. Aikaa pennun tuloon valmistautumiseen ja rahatilanteen laskemiseen uudessa elämäntilanteessa on ihan riittävästi, pentujen tullessa olen asustanut täällä jo yli kolme kuukautta.

Saanen siis esitellä, alle kuukauden ikäiset sisarukset, kilpparikuvioinen tyttö Viima ja sen tummempi veli Myrsky!

Viima & Myrsky
Kävin tänään katsomassa ja kuvaamassa vaaveja, ja lsäkuvia löytyykin facebookista. Kisut oli vielä aika pikkusia, mutta kovin uteliaasti ne kuitenkin tutkivat jo maailmaa. Nimet oli päätetty jo oikeastaan ennen kuin kunnolla kissoja olin edes kuvissa nähnyt, ja se olikin kunnon prosessi :D Listalla oli mm. Kauna & Kosto.. :D Kissojen tuloon on jo valmistauduttu tarjouksia kyttäämällä, ja mukaan on tarttunut mm. kaksi ja puolimetrinen kiipeilypuu Zooplussan poistomyyntialennuksesta alle kahdeksalla kympillä postikuluineen! Se on vielä toistaiseksi kokoamatta häkkivarastossa.
© Zooplus.com
Lisäksi varastossa on katollinen hiekkalaatikko, ruokakipot, alusta ruokakipoille, hiekkalaatikkomatto ja kauha + kynsisakset. Ja kissat ei tosiaan ole vielä kuukauttakaan :D No ainakaan en ole liian myöhään liikenteessä. Tuosta listasta ei puutu enää kuin kuljetuskoppa, ruoka ja hiekka + leluja, valjaat ja jotain lääkekaapin sisältöä. Luulisin?

Mutta voi että pieni kissa osaa olla söpö!