Muuton lopputulos kuvina!

Tästä tulee nyt superpikainen kuvapostaus ennen kouluun lähtöä (tänään pitäisi puhua kandidaatintyön aiheesta!), mutta sain kuin sainkin vihdoin muuton aikalailla päätökseen, jos ei lasketa kaappien sisältöjä jotka tulevat olemaan vähän sekaisin varmaan ikuisesti. Tämän jälkeen lupaan olla postaamatta kuvia kämpästäni pitkiin aikoihin :D

Olohuone ensin.

Olohuone muuttopäivänä.

Olohuone nyt.

Tuo penkki on itseasiassa äidin kangaspuiden penkki, mutta joutaa tuohon nyt ainakin joksikin aikaa kun kangaspuut ovat olleet käyttämättömänä pidemmän aikaa. Tykkään siitä:)

Makuuhuone muuttopäivänä...

Makuuhuone nyt. Tykkään tuosta tilkkupeitosta <3

Makuuhuoneen kirjahylly nyt.

Sain ensimmäisen sukan valmiiksi!

Keittiö ennen

Keittiö nyt.

Sohva ennen.

Sohva nyt!

Vanhoja koulukuvia

Miksei kukaan kertonut ettei valokuvaan kannata pukea valkoista?

Liimasin vihdoin ekalla luokalla saamaani koulukuva-albumiin kaikki tallessa olevat koulukuvat, luokkakuvat ja koko koulun kuvat peruskoulun ajalta, lukiokuvat ei siihen enää mahdu kun sivut loppuu kesken. Luokkakuvista puuttuu ainoastaan viides luokka (ja lukion 2 ja 3).Yksittäiskuvista puuttuu 1, 2, ja 5. luokat (ja lukion 2 ja 3). Ja olen ihan varma että kolmannella luokalla otettiin myös koko koulun kuva mutta en muista palautettiinko se silloin. Tiedän noiden lisäksi ainakin yksittäisten yksilökuvaverisioiden olinpaikan ensimmäisen ja viidennen luokan kuville, mutta saa nähdä saanko nyysiä niitä kehyksistä omaan albumiini. Tästä olisi kuitenkin kiva saada mahdollisimman kattava!

Joskus aikanaan skannasin nuo kaikki kuvat ja kokosin kollaasiin kuten ylhäältä näkyy, ja silloin näköjään löysin jokaista vähintään yhden. Ykkösen ja vitosen tosin skannasin silloinkin niistä kuvista jotka oli mummulla kehyksissä, ja toisen luokan kuvan sain jostain jonkun vanhasta ystäväkirjasta skannattua. Lukion tokan luokan kuvakin näyttää olevan tarrakuvasta skannattu kun rajat näkyy.

Mutta hitsi miten kiva nyt on katsella näitä vanhoja kuvia! Kuvista näkee 90-luvun lasten collegeasut, muuttuneet naamat, ja kuvia katsoessa on kiva miettiä että mihin porukka on oikein päätynyt. Osa heistä oli minun kanssa samalla luokalla koko peruskoulun (mm. Suolasokeriblogin Veera). Moni vielä ihan lukion loppuun saakka! Lukiokuville täytyy kyllä hankkia ihan oma albuminsa, sitten kun nuo luokkakuvatkin vielä jostain löytyvät. Viimeiseksi voi sitten lätkäistä lakkiaiskuvan :)

Joku luokkakokouskin saattaisi olla kiva. Ala-asteesta olisi periaatteessa kulunut tarpeeksi aikaakin, että sille luokalle voisi järjestää, tai yläasteen luokalle, mutta toisaalta tosiaan monien kanssa jatkettiin ihan lukioon asti ja siitä nyt sitten taas ei ole paljoakaan aikaa. Ja pikkupaikkakunnalla nyt tietää suunnilleen missä ihmiset on. Kyllä luokkakokouksissa pitäisi olla jonkunnäköisiä yllätyksiäkin siitä, että mihin muut ovat päätyneet. Ehkä kymmenen vuoden päästä?

Sitten joskus omille lapsille täytyy kyllä rakentaa tällainen samanlainen albumi myös..

Muuton anatomiaa, vol. 4, viimeistelyä.

Varoitus, en ole mikään sisustaja, en todellakaan.

Nyt tämä kämppä alkaa jo näyttää kodilta. Vihdoin! On sitä jo pitkään tuntunutkin siltä ettei kotona ole muuta tehnytkään kun siivonnut.. Ostin tuohon vuodesohvaan petauspatjan, ja nyt se on muunnettavissa rumasta perusulkomuodostaan huolimatta kivaksi 120cm leveäksi sängyksi, joka ei edes haise tunkkaiselta tai näytä satavuotiaalta. Testinukuinkin sen jo, ja vaikuttaa siltä että kyllä siihen kehtaa yövieraita majoittaa! Saatan nukkua siinä itsekin aika usein, sillä kadun meteli kuuluu olohuoneen puolelle paljon heikommin kuin makuuhuoneeseen. Kokoontaitettuna sohvamuodossaan ilman patjaa se on edelleen susiruma, kova ja karhea. Aion kuitenkin tuunata sitä vielä jotenkin, en vaan ole keksinyt sellaista kikkaa joka olisi halpa ja helppo, mutta toimiva.

Alla vähän kuvia olohuoneesta, ja sohvasta ihan omana itsenään, väliaikaisvirityspeitteiden kanssa, ja levitettynä:

Muita tuunauskohteita keittiössä lienee tuo pöytätason alla oleva taloustikas. Saan kuulemma toisen samanlaisen myös, ja ajattelin että niiden kuluneisiin istuinosiin ja portaisiin voisi tehdä irrotettavat pehmustetut päälliset. Minulla ei meinaan ole työtuolin ja puisen jakkaran lisäksi täällä ollenkaan tuoleja, joten noilla on istuttava.. Päälliset voisi sitten irroittaa jos haluaa käyttää noita oikeasti taloustikkaina ja kiivetä johonkin. Päällisten kanssa se voisi olla vaarallista jos ne pyörähtävät jalan alla.

Olisi kiva päästä ompelemaan jotain. Haaveena olisi myös ommella itselle koulupukutyylinen vekkihame, mutta toistaiseksi se on jäänyt kun en ole oikein tiennyt millainen olisi siihen sopiva kangas. Miksi muuten tuossa ompelukoneessa on niin äärettömän lyhyt piuha tuohon polkimeen? Ei mulla ole niin matalaa pöytää että se poljin ylettäisi maahan :D Noiden aiemmin mainittujen lisäksi ei tupakeittiössä taida muuta enää kesken ollakaan, kunhan tiikeritaulun vielä saisi seinään sohvan yläpuolelle.

Alla kuvat sitten makkarista. Nyt siellä on tuo sama petari mikä oli tuossa sohvalla aiemmissa kuvissa. Joo, 100cm leveässä sängyssä 120cm petari, eli vajaa 10cm molemmilta puolilta tulee yli..  Yllättävän hyvin se kuitenkin toimii tuossa, jos suurin osa ylimenevästä tukee vähän seinään. Eipähän tarvi keksiä sen kummempaa paikkaa säilyttää tuota petaria yövieraiden varalle. Makkariin ei löytynyt sopivia verhoja, joten verhon virkaa hoitaa nyt lakana. Onpahan näköesteenä ja vähän valonesteenä aamuisin, ja näyttää ihan yllättävän siedettävältä. Nyt minulla on vihdoin makkarissa myös ihan kattovalaisinkin, se tarttui mukaan samalta reissulta kuin patjakin. Sänky kaipaisi päiväpeittoa, ja nuo muuttolaatikot voisi heivata pois sängyn päästä. Ompelukonetta voisi sitten säilyttää siellä silloin kun sitä ei käytetä. Ja jotkut oikeat verhot olisi kivat.

Keskimmäisessä kuvassa näkyy kauniisti se purkamaton muuttolaatikko

Mutta kohtahan täällä voi jo järkätä tuparit! Kaikki alkaa olla jo esittelykunnossa sohvan tuunausta ja verho-ongelmaa lukuunottamatta, jos ei erehdy kaappeihin katsomaan. Yksi hylly on mm. nimetty sälähyllyksi, ja sinne on koottu kaikki sellainen roina joille "etsin paikan myöhemmin", tai joista mietin, että "päätän myöhemmin heitänkö tuon pois". Lisäksi talvivaatteet sunmuut ovat edelleen pahvilaatikossa vaatekaapissa..

Mutta näyttää hyvältä! Nyt vois mennä katsomaan onko tuo kameran akku latautunut senverran että voisin lähteä vähän kikkailemaan pihlajanmarjojen kanssa!