Ihan lätkässä!

Myrskyllä ja punaisella kärpäslätkällä on erityinen suhde. Lätkä on suosikkilelujen ykkönen, ja yli kaksikymmentä vuotta vanha lätkä on kestänyt hyvin nuoren kollin käsittelyn.

Mikäli Punainen lätkä roikkuu paikallaan tuvan naulassa seinäkalenterin päällä, on kissan se sieltä tietenkin haettava. Viis siitä, vaikka sitä hakiessa pitäisi ensin pujotella kahvinkeittimen ja vedenkeittimen välistä, ja änkeytyä kapeasta rakosesta mikroaaltouunin viereen. Myrskylle on myös aivan herttaisen yhdentekevää, miten pahasti seinäkalenteri näistä yrityksistä kärsii, ja montako tavaraa ja tärkeää paperia tulee puskeneeksi lattialle siinä samalla.

Jos lätkä on leikkien jäljiltä jossain piilossa, niin Myrsky saattaa silti yrittää hakea sitä seinältä. Se on ensimmäinen paikka, mistä lätkää haetaan. Kyllä Myrsky tietää, missä sen pitäisi olla! Myrskyn mielestä lätkän noutaminen ja jahtaaminen on myös paras leikki ikinä. Ihan yhtä helposti siitä ei saa otetta, kuin vaikkapa hiusponnarista, mutta aika ketterästi se silti osaa pujottaa hampaansa muovisen säleikön läpi. 

Viiman mielestä mokoma lätkä on ihan turhake. Mihin ihmeeseen tarvitaan kärpäslätkää, kun taloudessa on metsästäviä kissoja?

Tee-se-itse aktivointilelu

Viime keväänä ostin lenkkarit, ja siitä jäikin sitten kenkälaatikko ylimääräiseksi. Mitä muutakaan kenkälaatikolla voisi tehdä, kun koota sinne vessapaperirullia? Naukulan Mammakin oli saanut saman ajatuksen, ja esitteli blogissaan uutta itse tehtyä aktivointilelua, joka heillä kelpasi vallan mainiosti tassukansalaiselle. Kyseisen postauksen innoittamana päätin vihdoin kuvata ihan videolle asti, että miten sitä meillä käsitellään.

Tällainen rullakennosto se on!

Naukulassa oltiin oltu fiksuja ja teipattu rullat kiinni laatikon pohjaan. Itse en tullut sellaista ajatelleeksi, ja Myrsky toki hyödyntää tämän heikkouden kääntämällä koko roskan ympäri. 

Lopputulos on nimittäin tässä.

Suursuosikkilelu, ja vähän muitakin.

Viimeviikolla tuli Zooplussalta paketti. Homma meni perinteiseen tapaan: tuli paljon monenlaista ja vaihtelevalla laadulla laatikoihin pakattua ruokaa, ja sain aktiivista avustusta koko laatikonpurkuoperaation ajan. Kaikki purkit, pussit ja vuoat olivat tälläkin kertaa ehjinä, vaikka pakkaaminen olikin hieman kyseenalaista: pussit ja laatikot pyörivät isossa laatikossa sekaisin keskenään. Tällä kertaa laatikoissa oli kuitenkin myös bonuspistepalkintoja oikein kaksin kappalein, ja niiden lisäksi yksi tarjouslelu. Tänään oli vihdoin hetki aikaa istua alas kirjoittamaan näistä.

Ensimmäinen on Trixien Brain Mover (linkki) pulmapeli: tarjouksesta ostettu muovinen konepestävä lelu, jossa on neljä eri tehtävää. Leluun voi piilottaa nameja, joita kissa saa esiin tyrkkäämällä palloja sivuun, siirtelemällä laattoja, vääntämällä vivusta ja vetämällä narusta. Osa koloista on myös niin syviä, että nami pitää kaivaa ylös tassulla. Tämän käyttöä meillä vasta harjoitellaan, ja Myrsky on pariin otteeseen kuolannut sen ihan märäksi, kun namit tuoksuvat mutta mitään ei näy!

Viima on tajunnut jutun juonen, ja osaa jo 3/4 tempuista.

Myrsky sen sijaan on kunnostautunut lähinnä lelun paiskomisessa ympäri
olohuonetta. No, irtoaa ne namit silläkin!

Bonuspisteillä mukaan tarttui ilmaiseksi myös hauska Trixie De Luxe  patteripeti (linkki). Se olikin hieman mielenkiintoinen tapaus: paketissa ei tullut minkäänlaisia käyttöohjeita, ja kesti hetken hahmottaa mistä pitää vääntää ja mistä pyörittää! Insinöörimäisellä ihmettelyllä peti saatiin kuitenkin kasaan, vaan valitettavasti jouduttiin heti alkuunsa toteamaan että meidän reilu 13cm leveät lämpöpatterit ovat tuolle aivan liian leveitä.

Vaaditun patterileveyden (7-10cm) olisi toki pystynyt lukemaan myös tuotteen kuvauksesta, mutta enhän minä mitannut noita pattereita. Arvelin vaan, että onhan se nyt suunnilleen 10cm. No, oli enemmän. Kirkkaanvalkoinen ainoana värivaihtoehtona on myös aika pelottava, mutta kun ilmaiseksi sai, niin pitihän sitä kokeilla. Ei myöskään ole suuri vaiva väsätä tuohon vaihtokankaita, neliömäinen pussihan se vaan on. Kaikkinensa ei kuitenkaan ihan täydellinen ostos meille, mutta ajattelin, että voihan sen lahjoittaa kaverille, tai vaikka blogiarvonnan palkintona. 

Iskin pedin kuitenkin valokuvaamista varten kiinni ikkunalaudan koloihin, joihin se sopikin ihan hyvin, vaikkei saanutkaan tällä tavalla väärin asennettuna tukea patterin kyljestä. Peti heilui ikävästi ja ikkunalauta notkui kun sille asetti painoa. Todettiin, että ei se oikein kestä sitä, että tuohon petiin joku viisikiloinen köntti loikkisi. Ihan vain väliaikaisesti se jäi tuohon, kun suunnittelin räpsiväni siitä pari kuvaa... mutta kuinkas sitten kävikään? Viima omi muutamassa hetkessä pedin itselleen, ja ikkunalaudan notkahtelu-ongelmakin korjattiin laittamalla jakkara pedin alle. Nyt se on sitten siinä...ja se taitaa olla Viiman peti, eikä siitä täten vissiin voikaan luopua..

Nämä molemmat esitellyt jutut on olleet enemmän Viiman heiniä, mutta tottahan Myrskyllekin löytyi jotain? No, niin löytyi! Paras lelu ikinä! Bird lelukeppi (ulkomaisilla Zooplus sivuilla nimeltään Cat Dangler Pole Bird) (linkki). Muutaman euron arvoinen keppi tarttui mukaan myös bonuspisteillä, ja siten ilmaiseksi. Se näytti ihan tavalliselta höyhenkepiltä, mutta kissojen reaktio siihen oli hurja!

 Lelussa on pitkä kaksiosainen keppi, joten leikitykseen saa helposti lisää vauhtia, eikä leikittäjän tarvitse yrittää olla kissaa nopeampi. Narun päässä on kiinni nippu höyheniä, jotka on (oli) aseteltu niin, että kun höyhentupsua lennättää, se vipattaa ja pysyy ilmassa vähän niinkuin oikea lintu. Höyhenistä kuuluu jopa vieno viuhuminen, niinkuin kyseessä olisi pikkulintu lentoon lähdössä.

Myrsky hullaantuu jo pelkästä lelun näkemisestä, ja lelun piilottaminen siltä on melko hankalaa. Niin vauhdikkaasti se sinkoilee sen perään! Höyhenosa on jo vähän kärsinyt, sillä jahtaamisen lisäksi tätä lelua halutaan kovasti tappaa. On se jo kuitenkin useammat leikkisessiot kestänyt! Leikkimisen väleinä lelu laitetaan jonnekin turvaan, etteivät kissat kurista itseään sen naruun, ja etteivät ne teurasta hienoa lelua itsekseen. Kulutustavaraahan nuo tämäntyyppiset lelut ovat, mutta eivät myöskään ole hinnalla pilattuja siihen nähden, miten paljon iloa niistä on.

Tavalliseen huiskaan (höyhenet heti kepin päässä, ei narua) verrattuna tällä saa paljon vauhdikkaammat leikit aikaiseksi. Tämän kanssa kun ei tarvitse kyykkiä liikuttaessaan höyheniä maata pitkin, ja liikkeetkin ovat vauhdikkaammat kun narua voi heilautella, eikä tarvitse vetää perässä. Tykkään, näitä meille ostetaan vastaisuudessakin, sitä mukaa kun hajoavat, ja varmaan käytän kaikki zooplus bonuspisteenikin näihin! Alla videonäytettä tällä lelulla leikkimisestä.

Niin... sieltä se läähätyskin tuli!