Puu uusiksi

Tänään oli tarkoitus blogata keväästä, mutta eilinen auringonpaiste muuttui tänään yleiseksi harmaudeksi ja epämääräiseksi lumiräntäsohjotihkutukseksi. Olin alkuviikosta kipeänä, ja sillä välin jäinen ja talvinen keli oli muuttunut monin paikoin ihanan keväiseksi. Eilen paistoi sitten aurinkokin, ja maisema oli ihan kuin viime vappuna! Mutta eipä siitä kauaa saanut nauttia, eli sisätila-aktiviteetteihin oli nuhanenän tyytyminen. 

Meidän toinen kiipeilypuu on käytössä löystynyt, vääntyillyt ja vähän kärsinyt. Kun yli viisi kiloa Myrskyä, ja neljä kiloa Viimaa sahaa sitä päivittäin ylös ja alas, niin vähemmästäkin ottaa kevytrakenteinen puu osumaa, ja nyt se jo heiluu aika merkittävästi. Jotta sen käyttöikää saataisiin pidennettyä, päätettiin se purkaa osiin ja kiristää uusiksi. Kissat tietysti osallistuivat tähän operaatioon omalla tavallaan, suurella mielenkiinnolla.

"Et piru pura sitä, puren!" - "Hyvä Myrsky, näytä niille!"

Operaation aikana kaikki ruuvit kiristettiin. Mitä ihmettä nuo kissat on tuolle tehneet, kun silloin rakentamisvaiheessa mahdollisimman tiukkaan kiristetyt ruuvit kiristyivät nyt helposti useamman kierroksen lisää! Lisäksi osa samankorkuisista tolpista vaihdettiin päikseen, jotta vähän vinoon vääntyneet tolpat alkaisivat vääntyä toiseen suuntaan. Joistakin tolpista oli myös ympäri kierretty köysi hieman valunut, ja niitä käännettiin ympäri, jos hoksattiin.

Osa kiipeilypuun kappaleista, kuten pesäkolo ja kiipeilyputki, olivat kiinnostavampia korjausoperaation aikana, kuin koskaan puun ollessa pystyssä! Puun kokoaminen oli hieman haasteellista, kun tasoilla hypittiin jo ennen kuin ne oli kiinnitetty, ja laadunvalvojat suorittivat tarkastuksiaan.

"Joo, myötäpäivään pitää kiertää.. eikun ehkä sittenkin vastapäivään?"

"Hei onks tää matalempi ku aiemmin?" (Ei ole)

Puu saatiin pystyyn, ja nyt se on entistä ehompi: ei heilu, ja seisoo toistaiseksi suorassa, eikä kaarella. Kissalapsetkin hyväksyivät uudistetun puun tutkittuaan sen läpikotaisin, ja suoritettuaan parit testiloikat ja kiipeilyt. Sitten kun tuo tuosta hajoaa, niin meille kyllä tulee tukevampi ja laadukkaampi puu, jota ei ehkä tarvitse olla tällätavalla korjailemassa. Toistaiseksi saa kelvata noin. Silti, tuo on kyllä ehdottomasti ollut jokaisen pennin arvoinen, jos se vielä vuodenkin kestää. Niin halpa se oli. 

Viimeistä palikkaa viritellään.
Myrsky hyödyntää tilaisuuden: namipussi on vartioimatta!