Kissojen ruokinta

Hieman ironista. Istun tässä mussuttamassa karkkia, samalla kun lasken kissojen ruokavalion ravintoarvoja, ja suunnittelen täydellisen terveellistä ruokavaliota niille. Mutta onhan siinä pieni ero: kissat eivät ymmärrä mikä niille on terveellistä, eivätkä osaa kertoa jos on vähän ikävä olo. Minä nassutan tietoisesti epäterveelliset  välipalani, ja kärsin sitten nahoissani, kun puolen pussin jälkeen ällöttää. Kissoilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin syödä sitä mitä tarjoan (tai olla syömättä, mutta luojan kiitos nämä eivät ole olleet taipuvaisia nirsoiluun), niin onhan se kai reilua, että koetan tarjota mahdollisimman hyvää?

Varoitus, tämä postaus on sitten vaan tylsää asiaa kissojen ruokinnasta :D Mutta roolipelaamisen, koulujuttujen, töiden (jossa on kivaa!) lisäksi minulle ei ole tapahtunut juuri mitään jännää tässä viimepäivinä. Suunnitelmissa olisi käydä hiihtämässä tosin, kun sukset kerran viimein on täällä ja kelikin on hieno.

Mutta takaisin asiaan: Aloin pohtia ruokintaa nyt uudelleen, koska pian alkaisi olla aika siirtyä pois penturuoalta. Molemmat ovat kuitenkin jo yli 7kk ja leikattuja. Kun pentuvaiheen suuri energiantarve vähenee, alkaa etenkin leikatuilla kissoilla kasvaa riski liialliseen pyöristymiseen. Veikkaan että ruokahalun suhteen Myrsky on erittäin merkittävässä riskiryhmässä :D Onneksi nämä ovat vielä aika aktiivisia riekkumaan, joten kuluttavatkin aika paljon energiaa. Penturuoka on kuitenkin aika korkea-energiaista, ja tavalliseen nähden hintavampaakin, joten pikkuhiljaa siitä luovumme.

Myrsky ja Viima 4kk. Myrsky 2,5kg, Viima 1,9kg
Vielä on korissa hyvin tilaa kahdelle.

Tällä hetkellä, ja tulevaisuudessakin, noudatan ruokinnan suhteen paria yksinkertaista periaatetta: meillä ei syödä juuri ollenkaan kuivaraksuja, ostan vain sellaisia märkäruokia joissa ei ole viljaa tai muita kasviperäisiä tuotteita, ja silloin tällöin tarjoan raakalihaa. Kuivaraksuja vältän siksi, että joillekin kissoille saattaa tulla ongelmaksi liian vähäinen veden juominen, joka voi sitten aiheuttaa virtsakiteitä ja muuta ikävää. Kissan elimistö on aavikkoeläimenä tottunut siihen, että suurin osa sen tarvitsemasta nesteestä tulee ruoan mukana. 

Märkäruoassa on aina paljon kosteutta, joten kissat saavat suuren osan tarvitsemastaan nesteestä ruoan mukana. Kuivaraksuissa sitä nestettä ei yllätys yllätys pahemmin ole. Niissä on usein myös viljatuotteita, mitkä eivät lihansyöjän ruokavalioon kuulu. Raksuja  meidän katit saavat vain erikoistilanteissa, eli jos jäävät pidemmäksi ajaksi yksin, tai jos jomman kumman hengitys haisee (raksujen järsiminen putsaa hampaita). Olenpa joskus yrittänyt opettaa niille jotain pikkujuttujakin raksupalkalla (huomattavasti siistimpää kuin märkäruokaklöntillä palkitseminen:D), mutta se ei ole ihan toiminut.

Nyt kori on Viimalle (reilu 7kk ja n. 3kg) yksinään ihan hyvä

Viljatuotteita ja kasviperäisiä juttuja vältän kissanruoissa, koska kissa on täysiverinen lihansyöjä, eikä niitä juuri tarvitse. Kissan täydellinen ja luonnonmukaisin ruokavalio koostuisi pienistä nisäkkäistä ja linnuista, nahkoineen sisälmyksineen ja luineen päivineen. Kasviperäisiä tuotteita mukana olisi vain sen verran mitä sillä ruoaksi metsästetyllä otuksella sattuu vatsassaan juuri sillä hetkellä sulamattomana olemaan. Minun olisi kuitenkin epäkäytännöllistä kasvattaa kissoilleni hiiriä ruoaksi, eivätkä nämä edes söisi niitä! Jouluna tarjottiin, mutta molemmat pelkäsivät! Täytyy siis koettaa saada ruokinta mahdollisimman terveelliseksi jollain muulla tapaa. Ensimmäinen askel siihen on tuoteselosteiden lukeminen ja kasviperäisiä tuotteita sisältävien kissanruokien vieroksuminen.

Niiden pieni määrä tuskin kissaa satuttaa, mutta usein tuoteselosteissa ei ole määriä mainittu, ja toisaalta jokapäiväiseen ruokavalioon ne eivät missään tapauksessa kuulu. Joissakin markettien kuivaraksupurkeissa mainitaan oikeasti, että "sisältää terveellisiä kasviksia", mikä on aika kummallista. Muistaakseni Latzin raksupurkissa on ihan erikseen kasvisraksuja, joiden sanotaan sisältävän 4% porkkanaa, ja yksi Latzin annospussimaku on "Kanaa PINAATTIkastikkeessa". Miksi ihmeessä? Kasvikset ovat halvempaa materiaalia kuin liha, mikä näkyy tietysti ruokien hinnassa. Ihminen on myös tottunut pitämään kasviksia terveellisinä, eikä välttämättä kaikki hoksaa, että se mikä on ihmiselle hyvää ei ole sitä aina kissalle.

Raakalihaa meidän kissalapset saavat silloin tällöin, kun sitä sattuu jostain halvalla saamaan, ja se korvaa yleensä yhden märkäruoka-aterian. Raakalihapäivinä korvaan sitten puuttuvat vitamiinit ja kivennäisaineet kissoille tarkoitetulla Multicat valmisteella, jota saa joistakin eläinkaupoista ja apteekeista. Jauhelihasta tai vaikka broilerin suikaleista kun puuttuvat esimerkiksi luista ja tietyistä sisäelimistä saatavat tärkeät ainekset joita kissa siitä kokonaisesta hiirestä tai linnusta kyllä saisi.

Lisäksi olen pentuajasta lähtien koittanut tarjota näille monenlaisia makuja, juuri siksi etteivät alkaisi nirsoilemaan. Testaillaan erilaisia lihoja ja ruokamakuja jne. Nyt meille on kehkeytynyt sopiva ruokintarytmikin. Kissat saavat kaksi ateriaa päivässä, noin kahdentoista tunnin välein. Enää ei juuri jää kuivahtanutta ruokaa kuppiin pois heitettäväksi, vaan koko ateria syödään. Saa nähdä onko tämä lopullinen ratkaisu, vai joudutaanko vielä muokkaamaan. Pentuaikana kun se kissan kerralla syömä ruokamäärä kasvoi pikkuhiljaa koko ajan, ja ruokintavälejä ja määriä sai kokoajan olla miettimässä sopiviksi niin ettei tuota märkäruokaa jäisi pilaantumaan, ja toisaalta että lapset eivät jäisi nälkäisiksi. Eihän se pidempään ruokakipossa seissyt ruoka kenenkään mielestä enää kovin herkkua ole. 

Myrskyn (reilu 7kk ja n. 4kg) kanssa tulee jo ahdasta ja riitaa tilasta.

Hassua miten omien kissojen kanssa on ruvennut niin tarkaksi ruokinnan suhteen, kun vanhempien luona ne kissat sai minun puolesta syödä vähän mitä tahansa kunhan nyt ei ihan just sitä marketin halvinta. Se tosin ei noille kunnolla tainnut kelvatakaan. Mutta totuus oli, että ne metsästi itselleen sitä täydellistä ravintoa, ja se ihmisiltä saatu sapuska oli vain lisuketta. Maalaiskissat itseasiassa syövät yllättävän hyvin, jos vain metsästävät! Minun kissat ovat kuitenkin ihan toisessa asemassa, kun ovat täysin sisäkissoja.

Saa nähdä intoudunko kirjoittamaan myöhemmin lisää tästä aiheesta, kun olen laskelmani laskenut, ja uuteen ruokintasuunnitelmaan päätynyt. Olisi myös mielenkiintoista vertailla eri kissanruokamerkkien tuoteselosteita, ravintoarvoja ja hintoja. Mutta saa nähdä saanko ihan niin paljon aikaiseksi, ja siitä saattaisi tulla aika kuivia postauksia.