KevätMyrsky ja Viima

Tästä tulee lähinnä kuvapainoitteinen postaus (ja lisää kuvia löytyy galleriasta), mutta tuskin kukaan pistää sitä pahakseen. Käytiin nimittäin kaverin kanssa ulkoilemassa kissojen kanssa. Mukana oli Myrskyn ja Viiman lisäksi kaverin oma kissa, tosin ulkoilutimme jokaista erikseen ja toiset odottelivat kuljetuslaatikoissaan vuoroaan. Kaveri kuvasi kissoja ja minä keikuin narun päässä. Näin yritimme välttää sitä ongelmaa, että Myrsky kipittää heti luokse kun taluttaja menee kyykkyyn... Kaverilla oli myös mukavasti auto, joten kissojen kanssa ei tarvinnut häröillä kävellen kovin pitkää matkaa ja silti päästiin nättiin ympäristöön. Nuo muuten painavat jo aika paljon samaan kuljetuskoppaan laitettuna.. Onneksi sentään viihtyvät hyvin yhdessä, ja pysyvät kopassa rauhallisina.

Itseotetut kissakuvat talutuslenkeiltä ovat olleet tämäntasoisia...

Onhan se jälki ihan omanlaistaan kun pistää ihan oikean kuvaajan asialle! Ja kissatkin pani parastaan, eikä Viimakaan arkaillut ulkonaoloa niinkuin aiemmin. Puisto oli ehkä rauhallisempi paikka kuin kotipiha. Myrsky vähän sähisi vieraalle kissalle. Tätä me vähän hämmästeltiin, kun Myrsky kuitenkin on näistä se lunkimpi kaveri. Viima taas olisi kovasti halunnut tutustua, mutta yritykset ajoivat lähinnä vieraskissan sähisemään...

Like a boss

Hurja petomme Myrsky kiipesi mäntyyn...

...ainakin puoli metriä.
Myrsky ei varmaan olisi halunnut että tämä raa'an totuuden paljastava
kuva julkaistaan...

"Hei tästä kiipeilypuusta on loikoilutasot unohtunu!"

Myrsky oli niin vauhdilla vipeltämässä joka suuntaan, että kuvaajalla oli vaikeuksia pysyä perässä :D Jos se ei ollut suuntaamassa liian kauas, niin sitten vähintään liian lähelle tai puun tai minun jalkojen taakse... Polkupyörät ja Frisbeegolffarit olivat hurjan jännittäviä, mutta muuten ei Myrssy pelännyt mitään eikä ketään. Ja narun päässä keikkuva taluttajakin oli vain hidaste. Pitänee muuten hankkia pidempi naru, puolentoistametrin nysä ei riitä mihinkään. Flexit siis ostoslistalle, ja ehkä uudet kivat valjaatkin kunhan lopettavat varmasti tuon kasvamisen. Haaveissa on Vänttiset.

Ulkoillessa huomattiin, että Myrssylle alkaa kertyä vähän masua. Me ei lähdetä kuitenkaan vielä millekään laihdutuskuurille, sillä ruokinta vaikuttaisi olevan päällisin puolin kunnossa ja Myrsky saattaa kasvaa kokoakin vielä. Kokeillaan, josko pömppiksen kasvu hidastuisi aktivoinnin lisäämisellä, ja yksinkertaisesti sillä, että vahdittaisiin ettei mokoma syö pikkusiskonsa ruokia... tai jätteitä roskiksesta... tai tiskialtaasta... Tästä uusi motivaatio tiskaukseen? Pitäisi askarrella myös joku fiksu este, ettei tuo pääse roskiskaappiin. Mokoma on meinaan oppinut avaamaan sen oven ihan itse..

Viimukin oli rohkeampi kuin aiemmilla ulkoilukerroilla!

*ravistus*

Viiman väritys sopi loistavasti maisemiin! Se on ollut aiemmin ulkona vähän arkaileva, mutta rauhallisempi paikka teki tehtävänsä, ja uteliaisuus voitti. Myrskyä ei kukaan tyhmänrohkeudessa voita, mutta kyllä Viimakin jo rohkeasti tutki maailmaa. Ehkä sillä oli osuutta asiaan, että se joutui ensin odottelemaan yksin kopassa kun Myrskyn kanssa tallusteltiin. Äänestä päätellen se ei tykännyt mokomasta järjestelystä yhtään, ja olikin iloinen päästyään ulos.

Hei joko mä oisin poseerannu tarpeeks?

"Mä meen ny..."

Mitä ihmettä?

Kiitos Riksulle upeista kuvista! Tällainen keikka pitää tehdä toistekin :) Näissä tunnelmissa on kiva jatkaa työviikkoa ja opiskelua!