Hyvää huomenta ja hiuspäivä

Olipa ulkona kaunis keväinen aamu! Aurinko paistoi ja oli lämmintä. Tavalliseen tapaan kissat havahtuivat minun herätyskellooni, ja alkoivat maukua makuuhuoneen oven takana. Ja yhtä tavalliseen tapaan jouduin odottelemaan, että lopettavat naukumisen ennen kuin avaan oven, etteivät ne oppisi että ihmisen saa naukumalla esiin. Yrittäisivät sitä melko varmasti sitten yölläkin, jos tylsistyisivät, ja sehän ei olisi ollenkaan kivaa. 

Etenkin Myrskyn pieneen päähän oppi on mennyt hitaasti, mutta lopulta varmasti: enää ei makuuhuoneen ovea raavita öisin eikä edes aamuisin, ja huutokonsertitkin ajoittuvat yleensä normaaliin herätysaikaan tai herätyskellon soimiseen. Tänäänkin kuulin kuinka herätyskellon alkaessa soimaan joku loikkasi kolahduksen saattelemana kiipeilypuusta alas, ja aloitti naukunan oven takana.. Kyllä siellä on aina Viimakin odottelemassa, mutta Myrsky on se joka pitää meteliä, ja Myrskyn takia joutuvat molemmat odottelemaan.

Siinä aamupuuhia suorittaessani kissat puuhailivat omat rituaalinsa: Viima kävi kyttäämässä minun sängyllä ikkunasta ulos, ja Myrsky kehräsi ja seurasi minua kuin hai laivaa. Myrsky on nyt käynyt satunnaisesti valjaissa ulkoilemassa, ja sen seurauksena usein tylsistyessään siirtyy eteiseen huutamaan ja raapimaan väliovea. Fiksuna tyttönä lätkäisin siihen kontaktimuovia väärinpäin, jotta sen raapiminen tuntuisi ikävältä... vaan mitä tapahtuikaan tänä aamuna? Viima NUOLI sitä. Siis anteeksi mitä?! Nuoli! Kontaktimuovin teippipintaa! Oikeasti...

Yllätetty kesken toimituksen...

Myrskykin hämmentyi pikkusiskon tekemisistä niin pahasti, että tähtäsi hyppynsä vinoon, ja päätyi hiekkalaatikon katon sijasta hiekkalaatikon ja seinän väliin. Hitusen taisi poikaa nolottaa mokoma lipsahdus, kun jäi hetkeksi vaan tuohon välikköön oleskelemaan ja katseli minua sen näköisenä että "juuri tähän minun oli tarkoituskin mennä".

Ihan hyvä paikka on!

Eilen (ihmis)pikkusiskolla oli tutustuminen TTY:hyn lukion kautta, ja oltiin sovittu että mennään sen jälkeen sitten yhdessä syömään, ja kävellään minun luokse. Paha vaan, että minulla oli koko päivän aikana vain yksi n. tunnin mittainen pakollista läsnäoloa vaativa koulujuttu, ja toki sisko pääsi kierrokseltaan juuri ennen sitä. Ei sitä oikein yksinkään sinne viitsinyt sen ajaksi jättää, joten tein pikaratkaisun, juoksin kerhohuoneelle jonne tiesin Mikon hetkisitten menneen, ja lykkäsin siskon sille :D "Pidä huolta tuosta", totesin, ja juoksin takaisin tietokoneluokkaan. Olivat käyneet sitten yhdessä muutaman muun kerholaisen kanssa syömässä :D

Minun luokse tulivat sitten äiti, isi, ja mummi, ja yhteistuumin päätettiin, että minulta pitää leikata tukkaa. Olen siis elämäni aikana käynyt parturissa (vai onko se naisten juttu kampaaja?) kerran, jos ei lasketa sitä että joskus pienenä sain istua kampaamotuolissa odottamassa kun isi kävi parturissa. Eikun hetkinen, kolme kertaa! Tehtiinhän minulle lakkiaiskampauskin siellä... Mutta tosiaan, hiuksille ei ole satunnaisen tasoituksen lisäksi tehty yhtään mitään. Ja nyt taas oli sen satunnaisen tasoituksen aika, kun häntä näytti tältä:

Ohut, epätasainen ja täynnä kaksihaaraisia

Siitä lähti sitten melkein vuoden kasvun verran pois, ja edellisestä tasoituksesta lienee reilu vuosi. Tukkani on ohutta, helposti takkuuntuvaa, ja häntä menee todella helposti huonoon kuntoon. Olen harkinnut biotiinikuurin popsimista, jos se auttaisi edes tuohon hiusten ohuuteen. Jos jollain lukijalla on vinkkejä siihen, miten nuo latvat saa pidettyä paremmassa kunnossa, niin saa vinkata!

Muutos. Väri ei ole oikeasti noin läiskikäs, tai muuttunut. Auringon heijastuksia vaan.

Ja muuten, huijasin viimeksi! Kyllähän minä yhteen wapputapahtumaan ainakin osallistuin, ja vielä osana järjestävää tahoa :D Oli vaan jotenkin kiireessä päässyt unohtumaan. Teekkareiden Urheilu- ja Ratsastusseura TeURaS järjesti tiistaina TTY:n etupihalla talutusratsastusta halukkaille. Hevoset vuokrattiin Hessi-Tallilta Urjalasta. Kahden tunnin aikana ehdittiin kiertää monta kierrosta, ja yhtään hiljaista hetkeä ei tullut. Tapahtuma oli menestys, ja saatiin aika monta miesratsastajaakin kierrokselle :) Itse olin toisena taluttajana lähes koko talutuksen ajan, tosin loppuvaiheessa livistin hakemaan pisteet yhdeltä vierailuluennolta ja sieltä sitten hammaslääkäriin. Tämä täytyy tehdä uudestaan ensivuonna, jos vaikka saataisiin aurinkoakin!

Hevosia yliopistolla
Kuva (c) Hessi-Talli

Oltiin ihan sävy sävyyn!

Loput talutuskuvat (c) Matilda Kirjavainen