Asiaa hieka(ttomuude)sta

Aikalailla tasan vuosi sitten pohdittiin pellettien hyötyjä ja haittoja, ja lopulta päätettiin ryhtyä totuttamaan kissoja hiekalta pelletille. Totutusurakan kohdalla huokaisimme helpotuksesta vähän turhan aikaisin. Vaikka hetken näytti siltä, että kaikki sujui hyvin, alkoi etenkin Viima yhtäkkiä olla sitä mieltä, että loppujenlopuksi pelletti onkin ihan surkea keksintö. Vaihtoehtoiseksi paikaksi tarpeille keksittiin saunan nurkat, mikä oli vähän harmillista. Millainen järjestely meillä sitten nykyään on? No, pelleteillä ollaan, edelleen!

"Jos kakkajutut häiritsee, kannattaa lopettaa lukeminen tähän. Ihan vinkkinä vaan."

Paakkuuntuvan hiekan isoimmat miinukset (painavat roskapussit, päivittäinen kauhomistyö, pölyäminen) koettiin meillä niin isoiksi, että päätimme hyväksyä Viiman epäsovinnaisen käytöksen. Pysyttiin siis pelletissä, ja siivottiin kiltisti saunan nurkat päivittäin. Otimme vanhan Dome kissanvessan alaosan käyttöön itsetehdyn pellettivessan rinnalle, ja asetimme sen siihen saunan perimmäiseen nurkkaan jonka siivoaminen oli kaikkein ikävintä. Eipähän tarvinnut sinne asti kontata kakkoja puhdistelemaan, kun se nurkka oli jo varattu. Pissa-asiat Viima kyllä yhä hoiti kiltisti pelletille, mutta jostain syystä se ei kelvannut kakkaamiseen. En tiedä johtuiko se tassutuntumasta, pelletin tuoksusta, vai mistä, mutta kun ei kelpaa, niin ei nyt vaan kelpaa.

Sitten me saatiin neronleimaus: jos vuori ei tule muhamedin luo, niin muhamed menee vuoren luokse, vai miten se meni? Me mentiin ja ostettiin kaksi tavallista kissanhiekkalaatikkoa lisää, ja asetettiin ne saunan jäljellejääneisiin nurkkiin - tyhjinä! Viima hoksasi idean heti, ja siivoaminen helpottui kummasti, kun lattiaa ei tarvinnut putsata lauteiden alla kontaten. Saanen esitellä: hiekkalaatikkoarmadamme, ilman sitä hiekkaa:

Tee-Se-Itse pellettivessa kaksoispohjineen

Saunasetti

Sekä tyhjät, että pelletilliset laatikot ovat olleet nyt jo useita kuukausia molempien kissojen aktiivisessa käytössä: Viima on oppinut sietämään enemmän pellettiä, ja toisaalta Myrsky on oppinut käyttämään myös tyhjiä laatikoita - ne ovatkin yleensä kaikkein puhtaimpia. Ne putsataan aina heti kun jätös huomataan, ja pestään ihan saippuan kanssa. Kun kerran niissä ei ole minkäänlaista kuiviketta, niin hajusta nopeasti hoksaa, koska pitää tehdä pesuoperaatio. Kerran pari päivässä, yleensä.

Päivittäiseen siivousrutiiniin kuuluu kakkojen vippaaminen tavallisella hiekkalaatikkokauhalla vessanpönttöön sitä mukaa, kun niitä kertyy. Tyhjistä lootista hoidetaan myös pissat heti kun huomataan. Lisäksi aina silloin tällöin vähän sekoitellaan tuota reikäpohjaista laatikkoa, että irtopuru valuu sujuvammin välipohjan alle. Kun näyttää tarpeelliselta, pellettivessan välipohjan sisältö ja domen sisältö heivataan kokonaan jätesäkkiin, huuhdotaan lootat, ja laitetaan uutta pellettiä kehiin. Tämä meillä tehtiin viimeksi tänään, mutta en älynnyt ottaa kuvia esittelemään toimenpidettä. Eipä siinä mitään erityistä toisaalta olisikaan. Yleensä vaihtoväli on 1-2 viikkoa riippuen siitä, kuinka suosittuja tyhjät laatikot ovat milloinkin olleet. Jos Domekin olisi kaksoispohjalla varustettu, tai jos laatikoita olisi enemmän, vaihtoväli voisi olla joskus pidempikin. Tuplapohjalaatikon ritilän päälle jääneet pelletit saavat jäädä seuraavalle kierrokselle, ellei seassa ole paljon purua.

"Ällöjutut loppuu tähän!"

Tämä on niin ihanan helppoa verrattuna jokapäiväiseen hiekkalaatikon sisällön läpisihtaamiseen, lattiaan sementöityneen hiekan pois pesemiseen ja lähes päivittäisten painavien roskapussien kuskaamiseen! Yllämainittua enempää ei oikeasti tarvitse tehdä, että koti pysyy siistinä ja hajuttomana. Tai no, kyllä tietysti koitetaan aina muuta kotia imuroitaessa muistaa imuroida myös kylppäri puruista, mutta viimeksi se ainakin unohtui kuvista päätellen :D

Meillä on käytössä kahta pellettiä, vasemmalla Versowoodin HOTTI- lämpöpelletti, jota saa mukavasti täältä Tampereeltakin. Tuommoisen ison säkillisen saa n. kympillä rautakaupasta, ja se riittää pari kuukautta. Se on imukyvyltään vähän heikompaa kuin eläinkaupan pellettitavara, ja raekooltaan paljon isompaa. Hinta kuitenkin voittaa eläinkauppapelletit mennen tullen, olkoonkin että on vähemmän riittoisaa. Oikealla puolella on joku nimetön tummempi lämpöpelletti, jossa on pienemmät rakeet. Äiti osti sitä jostain Oitista meille monta säkkiä, mutta se alkaa olla lopussa (kuvassa viimonen säkki). Tämä on imukyvyltään surkeampaa kuin edellinen, ja murenee helposti kuivanakin. Ollaan kuitenkin huomattu, että Viiman tassunpohjat tykkäävät siitä enemmän, joten sitä on laitettu laatikoihin välillä pieni pintakerros tuon toisen pelletin päälle.

Tällä omituisella ratkaisulla ollaan pärjätty jo pitkään, ja ollaan tyytyväisiä. Millaisia ratkaisuja teiltä löytyy hiekkajuttuihin?

Puupelletti vs. Paakkuuntuva kissanhiekka

Ennen oli ennen, ja nyt on nyt. Meillä vaihtui kissan hiekka, ja kissan vessakin samalla. Aiemmin meillä on vaihdeltu hiekkamerkkiä vähän suuntaan jos toiseenkin, mutta nyt me päädyttiin erinäisistä syistä totuttamaan kissat puupellettiin eikä kyllä kaduta yhtään! Alle olen kerännyt empiiristä tutkimustietoa pellettien ja hiekan eroista meidän talouden kokemuksien perusteella. Pelletit tuntuvat voittavan kyllä ihan sata nolla..

Hinta ja riittoisuus

Aiemmin käyttämämme Tigerino Canada mikrohiekka maksoi n. euron kilo, ja sitä kului kuukaudessa n. pussillinen. Kuten tässä postauksessa kerroimme, hiekkaan meni rahaa kuussa siis noin 15€. Rautakaupasta ostettuna 20kg lämmityspellettipussi maksoi tarjouksessa alle 9€, joten kilohinnaksi jäi alle 50 snt. Kuukaudessa meillä on pellettiä kulunut reilu puoli pussia, eli kuukauden kissan kuivikekulut ovat jääneet reiluun neljään euroon. Hiekka on siis kalliimpaa, ja sitä myös kuluu enemmän. Kuvassa hiekka- ja pellettipussit, joita molempia on käytetty noin kuukausi avaamisesta eteenpäin. Hiekkapussi on lähes tyhjä, pellettipussi yli puolillaan.

Reikäpohjainen laatikko, reikiä saisi olla tiheämmässä,
mutta halpislootan pohja ei kestänyt enempää..

Pelletit ovat siis olleet hyvinkin riittoisia, tosin merkittävä riittoisuustekijä on ollut pellettivessa (itse rakentamamme tällä ohjeella), jossa on rei'itetty välipohja. Sen kautta ylimääräinen kosteus ja hajonneista pelleteistä lähtevä puru valuvat/varisevat välipohjan alle, ja siten pääliosaan jäävä pellettimäärä pysyy pidempään hyvänä ja kuivana. Tavallistakin vessalaatikkoa voi pelletin kanssa käyttää, mutta silloin koko laatikon sisältö pitää vaihtaa useammin. Tuollaisella pelletin kilohinnalla se saattaa kuitenkin siltikin tulla kissanhiekkaa halvemmaksi. Oikeita pellettivessoja on yllättävän vähän eri vaihtoehtoja myynnissä, ja itsetehdyt tuntuvat joissakin ominaisuuksissa (esim. välipohjan korkeus) olevan parempia.

Koostumus

Pelletin koostumus on aivan erilaista kuin hiekan. Hieno puhdas hiekka pöllyää merkittävästi kun sitä esimerkiksi kaataa pussista laatikkoon. Pelletti taas on niin isorakeista, että se pölyää oikeastaan vasta likaisena (kun pelletit murenevat), ja oikeanlaisella vessalaatikolla tai siivousrutiinilla pölyävyys on hyvin vähäistä. Toisaalta, jos kissat ovat tottuneet hienoon hiekkaan, pelletti saattaa tuntua tassujen alla todella omituiselta, ja totuttaminen vaatii aikaa.

Laatikon siivottavuus

Kastunut kissanhiekka paakkuuntuu, ja pissit on siten helppo kerätä laatikosta pois. Pelletti ei paakkuunnu, vaan kastuneet pelletit hajoavat puruksi, jota on puolimahdoton saada erilleen puhtaasta pelletistä ilman laatikon pohjan ritilää. Kakkikikkareet sen sijaan on pellettivessasta helppo kauhaista suoraan vessanpönttöön, kun taas paakkuuntuvaa hiekkaa (tai hiekkaan sotkeentunutta tavaraa) ei sinne missään nimessä saa laittaa. Paakkuuntuva hiekka kun voi ikävästi alkaa tukkia putkia sopiviin putkenmutkiin sementöityessään. Pellettikin toki turpoaa putkissa, mutta jos odottaa että pönttöön vahingossa eksyneet puhtaat pelletit hajoavat mujuksi jo ennen vessan vetämistä, ei ongelmia pitäisi tulla.

Vasemmalla kasteltua pellettä ja hiekkaa.
Keskellä laatikko, kun sisältö on kaadettu roskiin: hiekkapaakut kiinni seinissä.
Oikealla laatikko, josta on kaavittu kaikki irtoava: hiekasta jää ikäviä sementtijälkiä.

Jos kissanhiekalla täytetyssä laatikossa pissipaakut päätyvät kosketuksiin laatikon seinämien kanssa, jää seinämään paakun poistamisen jälkeen ikävä sementtinen jälki. Laatikkoa pestessä pienikin hiekkajämä myös sementöityy ikävästi pesussa käytettyyn harjaan, ja toisaalta laatikkoon (ja kylpyhuoneen lattiaan). Pellettivessa sen sijaan on yleensä huuhtaisemalla puhdas. Kissanhiekkalaatikon puhdistukseen käytetty kauha on samalla tavoin ikävä puhdistettava: kauhaan kiinni jääneitä hiekkakokkareita ei oikein tahtoisi viemäriin pestä, kun taas pellettipuruisen kauhan voi huoletta huuhtoa hanan alla.

Laatikon putsaaminen muuttui pelletin myötä myös vähemmän työlääksi. Jos kakat noukkii pönttöön sitä mukaa, kuin niitä tulee, ei muuta siivottavaa juuri jää purujen vajotessa välipohjan alle. Jos kissa ei kaavi pellettejä vessareisuillaan, pitää omistajan muistaa välillä sekoitella pellettejä jotta purujen variseminen tapahtuisi. Jos käyttää pellettien kanssa välipohjatonta kissanvessaa, voi pelletit sopivin väliajoin vaihtaa kokonaan uuteen. Reikäpohjainen pellettivessa ainoastaan vähentää pelletin menekkiä, ei niinkään vaikuta vessan putsauksen työläyteen. 

Laatikonsiivousroskat

Laatikonsiivousjätteen kulkusuunta hiekalla ja pelletillä

Empiiristen tutkimusteni mukaan hiekkapaakuille varattu roskaämpäri alkaa haista aivan kuvottavalle, jos sitä ei parissa päivässä tyhjennä. Pellettien kanssa tätä ei ole tapahtunut, ja silloin kun pellettiä ja hiekkapaakkuja oli totutusvaiheessa roskiksessa molempia, haju oli myös paljon siedettävämpi. Nyt, kun hiekasta on päästy eroon, myös roskamäärä on vähentynyt: kakkakikkareet voi viskoa pönttöön, ja purut vajoavat laatikkon sisältöä sekoitettaessa välipohjan alle. Pellettipuru on kevyttä tavaraa kuskata taloyhtiön bioroskikseen vaikka ihan hiekkalaatikossa, jos ei tahdo puruja sisätiloissa pöllyttää, tai erillistä roskapussia toimitukseen tuhlata. Likainenkin puru tuoksuu miellyttävästi puulta, eikä ällöttävältä, kuten moni likaantunut hiekka.

Kulkeutuminen

Kissanhiekka kulkeutui pitkäkarvaisen kissan varpaissa, vaikka yrittäisi mitä. Paras paikka kissanhiekkalaatikolle olisi ollut meillä kylpyhuone, mutta jos kissat kävelisivät esim. suihkun takia kostean lattian läpi hiekkalaatikolle, sementöityisi hiekkaa mukavasti niiden kastuneisiin tassuihin. Sama efekti on myös sillä, jos kissa pissisi kintuilleen.. Ja siitä se jalkoihin takertunut hiekkapaakku sitten kuivuessaan rapisisi irti kissan kulkiessa sohvalle, matoille, sänkyyn... Pellettien kanssa kulkeutuu purua jonkin verran, mutta koska se ei ole kostuessaan paakkuuntuvaa, se ei sementöidy samalla tavalla pintoihin ja tassuihin, eikä siten pääse niin pitkälle. Ja toisaalta se on myös helppo sutaista pois vaikka imuriin, jos sitä sattuu leviämään. Kostunut kissanhiekka imurissa ei ole herttainen näky, ja sitä sementtiä on todella inha kaapia sieltä putkista  pois. Puru taas irtoaa viimeistään kuivuttuaan ihan ongelmitta.  

Nyt hiekkalaatikkoa voi siis huoletta pitää kylpyhuoneessa, jossa lattia on helppo pitää puhtaana vaikka Myrskylle sattuisikin pieniä kakkaonnettomuuksia (takamuskarvoihin jää tavara herkästi kiinni), ja jossa laatikko on vähän privaatimmassa ja syrjäisemmässä paikassa kuin aiemmin.

Paino

Hiekkan verrattuna pelletti on hyvin kevyttä. Sitä on mukavempi kuljettaa mukana, ja toisaalta pellettiroska on myös kevyttä kantaa ulos roskiin. Pellettiä saa myös ihan riittävän kokoisissa, mutta silti helposti kannettavissa pusseissa keveytensä vuoksi.

Yhteenveto

Meillä käytetään vastaisuudessa pelkkää pellettiä, ja ostetaan varmaan myös ihka aito pellettivessa kissoille, jos täydellinen yksilö löydetään. Hassua että niitä on niin vähän myynnissä! Esimerkiksi Zooplus.comilla ei ole tarjolla yhtään ainutta! Kaikille ei tietenkään sovi kaikki, mutta meidän vaatimuksille pelletti sopii todella hyvin. Totuttaminen toki vei aikaa (totuttamisprosessista lisää seuraavassa postauksessa), mutta kyllä se sitten olikin sen arvoista. Suosittelen :)