Asiaa hieka(ttomuude)sta

Aikalailla tasan vuosi sitten pohdittiin pellettien hyötyjä ja haittoja, ja lopulta päätettiin ryhtyä totuttamaan kissoja hiekalta pelletille. Totutusurakan kohdalla huokaisimme helpotuksesta vähän turhan aikaisin. Vaikka hetken näytti siltä, että kaikki sujui hyvin, alkoi etenkin Viima yhtäkkiä olla sitä mieltä, että loppujenlopuksi pelletti onkin ihan surkea keksintö. Vaihtoehtoiseksi paikaksi tarpeille keksittiin saunan nurkat, mikä oli vähän harmillista. Millainen järjestely meillä sitten nykyään on? No, pelleteillä ollaan, edelleen!

"Jos kakkajutut häiritsee, kannattaa lopettaa lukeminen tähän. Ihan vinkkinä vaan."

Paakkuuntuvan hiekan isoimmat miinukset (painavat roskapussit, päivittäinen kauhomistyö, pölyäminen) koettiin meillä niin isoiksi, että päätimme hyväksyä Viiman epäsovinnaisen käytöksen. Pysyttiin siis pelletissä, ja siivottiin kiltisti saunan nurkat päivittäin. Otimme vanhan Dome kissanvessan alaosan käyttöön itsetehdyn pellettivessan rinnalle, ja asetimme sen siihen saunan perimmäiseen nurkkaan jonka siivoaminen oli kaikkein ikävintä. Eipähän tarvinnut sinne asti kontata kakkoja puhdistelemaan, kun se nurkka oli jo varattu. Pissa-asiat Viima kyllä yhä hoiti kiltisti pelletille, mutta jostain syystä se ei kelvannut kakkaamiseen. En tiedä johtuiko se tassutuntumasta, pelletin tuoksusta, vai mistä, mutta kun ei kelpaa, niin ei nyt vaan kelpaa.

Sitten me saatiin neronleimaus: jos vuori ei tule muhamedin luo, niin muhamed menee vuoren luokse, vai miten se meni? Me mentiin ja ostettiin kaksi tavallista kissanhiekkalaatikkoa lisää, ja asetettiin ne saunan jäljellejääneisiin nurkkiin - tyhjinä! Viima hoksasi idean heti, ja siivoaminen helpottui kummasti, kun lattiaa ei tarvinnut putsata lauteiden alla kontaten. Saanen esitellä: hiekkalaatikkoarmadamme, ilman sitä hiekkaa:

Tee-Se-Itse pellettivessa kaksoispohjineen

Saunasetti

Sekä tyhjät, että pelletilliset laatikot ovat olleet nyt jo useita kuukausia molempien kissojen aktiivisessa käytössä: Viima on oppinut sietämään enemmän pellettiä, ja toisaalta Myrsky on oppinut käyttämään myös tyhjiä laatikoita - ne ovatkin yleensä kaikkein puhtaimpia. Ne putsataan aina heti kun jätös huomataan, ja pestään ihan saippuan kanssa. Kun kerran niissä ei ole minkäänlaista kuiviketta, niin hajusta nopeasti hoksaa, koska pitää tehdä pesuoperaatio. Kerran pari päivässä, yleensä.

Päivittäiseen siivousrutiiniin kuuluu kakkojen vippaaminen tavallisella hiekkalaatikkokauhalla vessanpönttöön sitä mukaa, kun niitä kertyy. Tyhjistä lootista hoidetaan myös pissat heti kun huomataan. Lisäksi aina silloin tällöin vähän sekoitellaan tuota reikäpohjaista laatikkoa, että irtopuru valuu sujuvammin välipohjan alle. Kun näyttää tarpeelliselta, pellettivessan välipohjan sisältö ja domen sisältö heivataan kokonaan jätesäkkiin, huuhdotaan lootat, ja laitetaan uutta pellettiä kehiin. Tämä meillä tehtiin viimeksi tänään, mutta en älynnyt ottaa kuvia esittelemään toimenpidettä. Eipä siinä mitään erityistä toisaalta olisikaan. Yleensä vaihtoväli on 1-2 viikkoa riippuen siitä, kuinka suosittuja tyhjät laatikot ovat milloinkin olleet. Jos Domekin olisi kaksoispohjalla varustettu, tai jos laatikoita olisi enemmän, vaihtoväli voisi olla joskus pidempikin. Tuplapohjalaatikon ritilän päälle jääneet pelletit saavat jäädä seuraavalle kierrokselle, ellei seassa ole paljon purua.

"Ällöjutut loppuu tähän!"

Tämä on niin ihanan helppoa verrattuna jokapäiväiseen hiekkalaatikon sisällön läpisihtaamiseen, lattiaan sementöityneen hiekan pois pesemiseen ja lähes päivittäisten painavien roskapussien kuskaamiseen! Yllämainittua enempää ei oikeasti tarvitse tehdä, että koti pysyy siistinä ja hajuttomana. Tai no, kyllä tietysti koitetaan aina muuta kotia imuroitaessa muistaa imuroida myös kylppäri puruista, mutta viimeksi se ainakin unohtui kuvista päätellen :D

Meillä on käytössä kahta pellettiä, vasemmalla Versowoodin HOTTI- lämpöpelletti, jota saa mukavasti täältä Tampereeltakin. Tuommoisen ison säkillisen saa n. kympillä rautakaupasta, ja se riittää pari kuukautta. Se on imukyvyltään vähän heikompaa kuin eläinkaupan pellettitavara, ja raekooltaan paljon isompaa. Hinta kuitenkin voittaa eläinkauppapelletit mennen tullen, olkoonkin että on vähemmän riittoisaa. Oikealla puolella on joku nimetön tummempi lämpöpelletti, jossa on pienemmät rakeet. Äiti osti sitä jostain Oitista meille monta säkkiä, mutta se alkaa olla lopussa (kuvassa viimonen säkki). Tämä on imukyvyltään surkeampaa kuin edellinen, ja murenee helposti kuivanakin. Ollaan kuitenkin huomattu, että Viiman tassunpohjat tykkäävät siitä enemmän, joten sitä on laitettu laatikoihin välillä pieni pintakerros tuon toisen pelletin päälle.

Tällä omituisella ratkaisulla ollaan pärjätty jo pitkään, ja ollaan tyytyväisiä. Millaisia ratkaisuja teiltä löytyy hiekkajuttuihin?

Pellettiintotutusurakka

Joku varmaan muistavat vielä, miten jo viime talvena me säädettiin kissanhiekkojen kanssa, kun Baby Powderin tuoksuinen mikrohiekka aiheutti hajuherkälle emännälle hengitysoireita, jotkut hiekkamerkit olivat kuin sementtiä laatikon pohjalla, toiset kulkeutuivat ympäri kämppää, ja kolmatta kissat suorastaan pelkäsivät. Lopulta löydettiin Tigerino Canada niminen mikrohiekka, jossa oli sopiva kompromissi: kissoille kelpasi, ja hinta-laatu-suhde oli hyvä. Nyt muuton jälkeen Mikko kuitenkin alkoi saada hengitysoireita, joten hiekka-asioita alettiin miettiä jälleen uudestaan. Päädyttiin kokeilemaan pienemmän pölyävyytensä vuoksi puupellettiä! Pelletin hyödyistä puhuin täällä jo muutama päivä sitten.

Elokuun alkupuolella meille haettiin siis lähimarketista pellettiä, ja päästiin samantien pureutumaan seuravaan ongelmaan: miten totuttaa koko ikänsä erilaisilla betoniittihiekoilla käyneet kissat yhtäkkiä puupohjaiseen hiekkaan, joka tuntuu tassujen alla ihan erilaiselta. Tässä on nyt kuukauden verran asiaa ihmetelty, ja lopulta onnistuttu, joten tässä meidän menestystarina!

Sekametelisoppa...

Uuteen hiekkaan totuttamiseenhan on selkeät ohjeet: Pitää sekoittaa uutta ja vanhaa hiekkaa keskenään, lisätä uutta ja lopulta jättää sen vanhan pois. Ensimmäisenä kokeilupäivänä viskoinkin sitten iloisesti vanhaan hiekkalaatikkoon hiekan päälle pari kourallista pellettiä. Lopputuloksena oli kuitenkin aamuyöstä surkeaa maukunaa ja lopulta siisti kakkakasa hiekkalaatikon ovella. Viesti oli selvä: vessassa oli jotain outoa!

Jouduimme siinä sitten nöyrtymään, ja hidastamaan tahtia. Totutusta jatkettiin, mutta tälläkertaa laatikon putsauksen yhteydessä  lisätty pellettimäärä sekoitettiin hiekan sekaan, eikä vaan jätetty pinnalle. Hiekkalaatikko oli taas käyttökelpoinen! Tästä alkoi rauhallinen totutusurakka, jossa hiekkaan sekoitettiin joka siivouskerralla vain vähän lisää pellettiä, ja hiekkapaakut kerättiin pois. Pikkuhiljaa pellettiä olikin jo reippaasti enemmän, kuin hiekkaa, ja hyvin tuntui yhä molemmille kissoille kelpaavan. Siivoaminen toisaalta muuttui hankalemmaksi, kun purun takia hiekkapaakut eivät pysyneet koossa, ja toisaalta hiekka esti hyödyntämästä pellettien etuja kunnolla. Jonkin aikaa tätä jouduttiin kestämään, mutta sitten olikin jo seuraavan askeleen aika!

Rakensimme tee-se-itse pellettivessan kahdesta muovilaatikosta tämän blogin ohjeilla (kannattaa lukea myös osa 2). Laatikot olivat meille tullessaan kissojen mielestä äärimmäisen kiinnostavia, ja ne tutkittiin tarkkaan. Kumpikaan ei pelännyt laatikkoon loikkaamista ja siellä oleskelua. Jotta uusi laatikko olisi tutun oloinen. pyyhin laatikot ensin kloriitilla, sitten laitoin välipohjan alle vähän likaista (tutun hajuista) purua vanhasta vessasta, ja laitoin kerroksen pellettiä päälilaatikkoon. Uusi hiekkalaatikko oli valmis!

Laatikon pohjakuva pellettien lisäämisvaiheessa

Tässä kohtaa tehtiin sitten liian innoissamme pari virhettä. Me siirrettiin suoraan vanha hiekkapellettisekoituksella täytetty laatikko piiloon parvekkeelle, laitettiin uusi laatikko eri paikkaan kuin missä vanha oli ollut, ja vielä nostettiin kissat katsomaan sitä, että näkivät sen sijainnin. Tadaa, yhtäkkiä kumpikaan ei halunnut olla mokoman laatikoston tai pellettien kanssa missään tekemisissä.

Kissat ottivat luultavasti sen ensimmäisen laatikkoon nostamisen pakottamisena, ja siitä seurasi aika negatiivinen suhtautuminen koko asiaan. Lisäksi uusi hiekkalaatikko oli väärässä paikassa, ihan erilainen kuin aiempi, ja vieläpä täytetty pelkällä pelletillä: hiekan tuoksu puuttui kokonaan. Ensimmäiset jätökset saatiinkin laatikkoon vasta kun laatikko siirrettiin samaan paikkaan kuin missä vanha hiekkalaatikko oli. Silti määristä päätellen vaikutti monen päivän ajan siltä, että kissaparat pidättelivät. Se ei tietenkään ole kovin terveellistä, ja siitä myös todennäköisesti johtuivat taannoiset kakkaepisodit näytelyissä: lopulta oli pakko tehdä tarpeensa johonkin!

Seuraavaksi yritimme siis ilmaista kissoille, ettei laatikko ole ikävä paikka: sain "huijattua" Viiman leikittämällä hiekkalaatikkoon, vaikka aluksi se seisoikin jalat laatikon reunoilla kuin hämähäkki ikään. Se ei selvästi halunnut laskeutua laatikon pohjalle. Heti laatikkoon uskaltauduttuaan, se kuitenkin pissi sinne, mutta poistui sen jälkeen vauhdilla. Leikittämällä saatiin joitakin tuloksia, ja laatikko alkoi taas kiinnostaa. Lopulta kuitenkin palattiin tekemään se yksi välivaihe, joka meiltä aiemmin jäi välistä: pelkkää pellettiä vanhassa vessassa hiekkaseoksen sijaan.

"Kauhea säätö.."

Kun vanha vessa oli pesty ja puunattu hiekkasotkuista, ja olin ehtinyt viskata sinne vasta pari kauhallista pellettiä, Myrsky jo istui siellä pellettikasan päällä tarpeillaan. Pelletti siis olikin ihan kelvollista, joten vian täytyi olla uudessa laatikossa! Ilmeisesti uuden hiekkalaatikon katottomuus ei ainakaan haitannut: en ehtinyt vanhaan laatikkon laittaa kattoa paikalleen ennen kuin se jo otettiin käyttöön. Joitakin kissoja saattaisi laatikon sijainti tai häiriötekijät haitata, mutta Myrsky tuli hoitamaan toimituksensa ihan nenäni alle välittämättä siitä, että laatikko oli keskellä lattiaa, ja kauhoin samalla pellettiä laatikon toiseen päähän.

Ongelma oli siis juuri tuossa tietyssä laatikkoyksilössä tai sen sijainnissa. Seuraava temppu olikin siirtää uusi hiekkalaatikko sinne, missä vanha oli ennen ollut, ja vanha sinne, missä uusi tulee sijaitsemaan tulevaisuudessa. Pikkuhiljaa tilanne alkoikin normalisoitua. Jatkettiin leikkimistä laatikoiden lähellä, ja kakkakikkareiden laskemista.Vaihdoin myös muutamaan otteeseen likaista purua laatikosta toiseen tuoksujen vaihtamiseksi. Vähän kerrallaan kissat alkoivat käyttää tasaisesti molempia laatikoita.

Myrsky kuopii varmuuden vuoksi myös seinää ja pesukonetta.
Kohouma keskivartalossa on lihasta, ei läskiä.

Viime viikonloppuna siirsin lopulta uuden hiekkalaatikon sinne, missä se vastaisuudessa tulee sijaitsemaan, ja tyhjensin vanhan taas piiloon. Näyttää siltä, että uusi laatikko on nyt otettu normaalikäyttöön! Kyllä se pikkuisen hermoja söi, nyt se palkitsee :) Sen verran kiva alunen tuo pelletti on! Nyt tekisi mieli melkein tehdä  tai ostaa toinenkin pellettivessa noille käyttöön, ehkä jopa vähän isompi. Meillä on kahdesta kissasta huolimatta ollut lähes aina käytössä vain yksi laatikko. Koko ikänsä yhdessä eläneet ja hyvin toimeen tulevat kissasisarukset tällaisella järjestelyllä pärjäävätkin, mutta olisihan se toki mukava tarjota valinnanvapautta.

Nyt voi kuitenkin hyvillä mielin suunnata kohti viikonloppuista ratsastusleiriä, kun kissojen vessa-asiat ovat kunnossa!

Puupelletti vs. Paakkuuntuva kissanhiekka

Ennen oli ennen, ja nyt on nyt. Meillä vaihtui kissan hiekka, ja kissan vessakin samalla. Aiemmin meillä on vaihdeltu hiekkamerkkiä vähän suuntaan jos toiseenkin, mutta nyt me päädyttiin erinäisistä syistä totuttamaan kissat puupellettiin eikä kyllä kaduta yhtään! Alle olen kerännyt empiiristä tutkimustietoa pellettien ja hiekan eroista meidän talouden kokemuksien perusteella. Pelletit tuntuvat voittavan kyllä ihan sata nolla..

Hinta ja riittoisuus

Aiemmin käyttämämme Tigerino Canada mikrohiekka maksoi n. euron kilo, ja sitä kului kuukaudessa n. pussillinen. Kuten tässä postauksessa kerroimme, hiekkaan meni rahaa kuussa siis noin 15€. Rautakaupasta ostettuna 20kg lämmityspellettipussi maksoi tarjouksessa alle 9€, joten kilohinnaksi jäi alle 50 snt. Kuukaudessa meillä on pellettiä kulunut reilu puoli pussia, eli kuukauden kissan kuivikekulut ovat jääneet reiluun neljään euroon. Hiekka on siis kalliimpaa, ja sitä myös kuluu enemmän. Kuvassa hiekka- ja pellettipussit, joita molempia on käytetty noin kuukausi avaamisesta eteenpäin. Hiekkapussi on lähes tyhjä, pellettipussi yli puolillaan.

Reikäpohjainen laatikko, reikiä saisi olla tiheämmässä,
mutta halpislootan pohja ei kestänyt enempää..

Pelletit ovat siis olleet hyvinkin riittoisia, tosin merkittävä riittoisuustekijä on ollut pellettivessa (itse rakentamamme tällä ohjeella), jossa on rei'itetty välipohja. Sen kautta ylimääräinen kosteus ja hajonneista pelleteistä lähtevä puru valuvat/varisevat välipohjan alle, ja siten pääliosaan jäävä pellettimäärä pysyy pidempään hyvänä ja kuivana. Tavallistakin vessalaatikkoa voi pelletin kanssa käyttää, mutta silloin koko laatikon sisältö pitää vaihtaa useammin. Tuollaisella pelletin kilohinnalla se saattaa kuitenkin siltikin tulla kissanhiekkaa halvemmaksi. Oikeita pellettivessoja on yllättävän vähän eri vaihtoehtoja myynnissä, ja itsetehdyt tuntuvat joissakin ominaisuuksissa (esim. välipohjan korkeus) olevan parempia.

Koostumus

Pelletin koostumus on aivan erilaista kuin hiekan. Hieno puhdas hiekka pöllyää merkittävästi kun sitä esimerkiksi kaataa pussista laatikkoon. Pelletti taas on niin isorakeista, että se pölyää oikeastaan vasta likaisena (kun pelletit murenevat), ja oikeanlaisella vessalaatikolla tai siivousrutiinilla pölyävyys on hyvin vähäistä. Toisaalta, jos kissat ovat tottuneet hienoon hiekkaan, pelletti saattaa tuntua tassujen alla todella omituiselta, ja totuttaminen vaatii aikaa.

Laatikon siivottavuus

Kastunut kissanhiekka paakkuuntuu, ja pissit on siten helppo kerätä laatikosta pois. Pelletti ei paakkuunnu, vaan kastuneet pelletit hajoavat puruksi, jota on puolimahdoton saada erilleen puhtaasta pelletistä ilman laatikon pohjan ritilää. Kakkikikkareet sen sijaan on pellettivessasta helppo kauhaista suoraan vessanpönttöön, kun taas paakkuuntuvaa hiekkaa (tai hiekkaan sotkeentunutta tavaraa) ei sinne missään nimessä saa laittaa. Paakkuuntuva hiekka kun voi ikävästi alkaa tukkia putkia sopiviin putkenmutkiin sementöityessään. Pellettikin toki turpoaa putkissa, mutta jos odottaa että pönttöön vahingossa eksyneet puhtaat pelletit hajoavat mujuksi jo ennen vessan vetämistä, ei ongelmia pitäisi tulla.

Vasemmalla kasteltua pellettä ja hiekkaa.
Keskellä laatikko, kun sisältö on kaadettu roskiin: hiekkapaakut kiinni seinissä.
Oikealla laatikko, josta on kaavittu kaikki irtoava: hiekasta jää ikäviä sementtijälkiä.

Jos kissanhiekalla täytetyssä laatikossa pissipaakut päätyvät kosketuksiin laatikon seinämien kanssa, jää seinämään paakun poistamisen jälkeen ikävä sementtinen jälki. Laatikkoa pestessä pienikin hiekkajämä myös sementöityy ikävästi pesussa käytettyyn harjaan, ja toisaalta laatikkoon (ja kylpyhuoneen lattiaan). Pellettivessa sen sijaan on yleensä huuhtaisemalla puhdas. Kissanhiekkalaatikon puhdistukseen käytetty kauha on samalla tavoin ikävä puhdistettava: kauhaan kiinni jääneitä hiekkakokkareita ei oikein tahtoisi viemäriin pestä, kun taas pellettipuruisen kauhan voi huoletta huuhtoa hanan alla.

Laatikon putsaaminen muuttui pelletin myötä myös vähemmän työlääksi. Jos kakat noukkii pönttöön sitä mukaa, kuin niitä tulee, ei muuta siivottavaa juuri jää purujen vajotessa välipohjan alle. Jos kissa ei kaavi pellettejä vessareisuillaan, pitää omistajan muistaa välillä sekoitella pellettejä jotta purujen variseminen tapahtuisi. Jos käyttää pellettien kanssa välipohjatonta kissanvessaa, voi pelletit sopivin väliajoin vaihtaa kokonaan uuteen. Reikäpohjainen pellettivessa ainoastaan vähentää pelletin menekkiä, ei niinkään vaikuta vessan putsauksen työläyteen. 

Laatikonsiivousroskat

Laatikonsiivousjätteen kulkusuunta hiekalla ja pelletillä

Empiiristen tutkimusteni mukaan hiekkapaakuille varattu roskaämpäri alkaa haista aivan kuvottavalle, jos sitä ei parissa päivässä tyhjennä. Pellettien kanssa tätä ei ole tapahtunut, ja silloin kun pellettiä ja hiekkapaakkuja oli totutusvaiheessa roskiksessa molempia, haju oli myös paljon siedettävämpi. Nyt, kun hiekasta on päästy eroon, myös roskamäärä on vähentynyt: kakkakikkareet voi viskoa pönttöön, ja purut vajoavat laatikkon sisältöä sekoitettaessa välipohjan alle. Pellettipuru on kevyttä tavaraa kuskata taloyhtiön bioroskikseen vaikka ihan hiekkalaatikossa, jos ei tahdo puruja sisätiloissa pöllyttää, tai erillistä roskapussia toimitukseen tuhlata. Likainenkin puru tuoksuu miellyttävästi puulta, eikä ällöttävältä, kuten moni likaantunut hiekka.

Kulkeutuminen

Kissanhiekka kulkeutui pitkäkarvaisen kissan varpaissa, vaikka yrittäisi mitä. Paras paikka kissanhiekkalaatikolle olisi ollut meillä kylpyhuone, mutta jos kissat kävelisivät esim. suihkun takia kostean lattian läpi hiekkalaatikolle, sementöityisi hiekkaa mukavasti niiden kastuneisiin tassuihin. Sama efekti on myös sillä, jos kissa pissisi kintuilleen.. Ja siitä se jalkoihin takertunut hiekkapaakku sitten kuivuessaan rapisisi irti kissan kulkiessa sohvalle, matoille, sänkyyn... Pellettien kanssa kulkeutuu purua jonkin verran, mutta koska se ei ole kostuessaan paakkuuntuvaa, se ei sementöidy samalla tavalla pintoihin ja tassuihin, eikä siten pääse niin pitkälle. Ja toisaalta se on myös helppo sutaista pois vaikka imuriin, jos sitä sattuu leviämään. Kostunut kissanhiekka imurissa ei ole herttainen näky, ja sitä sementtiä on todella inha kaapia sieltä putkista  pois. Puru taas irtoaa viimeistään kuivuttuaan ihan ongelmitta.  

Nyt hiekkalaatikkoa voi siis huoletta pitää kylpyhuoneessa, jossa lattia on helppo pitää puhtaana vaikka Myrskylle sattuisikin pieniä kakkaonnettomuuksia (takamuskarvoihin jää tavara herkästi kiinni), ja jossa laatikko on vähän privaatimmassa ja syrjäisemmässä paikassa kuin aiemmin.

Paino

Hiekkan verrattuna pelletti on hyvin kevyttä. Sitä on mukavempi kuljettaa mukana, ja toisaalta pellettiroska on myös kevyttä kantaa ulos roskiin. Pellettiä saa myös ihan riittävän kokoisissa, mutta silti helposti kannettavissa pusseissa keveytensä vuoksi.

Yhteenveto

Meillä käytetään vastaisuudessa pelkkää pellettiä, ja ostetaan varmaan myös ihka aito pellettivessa kissoille, jos täydellinen yksilö löydetään. Hassua että niitä on niin vähän myynnissä! Esimerkiksi Zooplus.comilla ei ole tarjolla yhtään ainutta! Kaikille ei tietenkään sovi kaikki, mutta meidän vaatimuksille pelletti sopii todella hyvin. Totuttaminen toki vei aikaa (totuttamisprosessista lisää seuraavassa postauksessa), mutta kyllä se sitten olikin sen arvoista. Suosittelen :)

Kissojen kulut: ruoka ja hiekka

Päätin huhtikuun alussa alkaa huvikseni laskea kissojen kuukausikuluja nyt kun pentuajan kulupiikki alkaa tasoittua. Toki ostan nytkin isoissa erissä sapuskaa ja hiekkaa, joten koetan näissä kululaskelmissa ottaa huomioon nimenomaan sen kissojen oikeasti kuluttaman määrän enkä sitä määrää mikä kerralla aina tulee ostettua. Iso tilaus tietysti nostaa sen tilauskuukauden kuluja suuresti, mutta tasoittuu sitten ajan kanssa, kun ei niitä isoja tilauksia jatkuvasti tehdä, mutta isossa köntässä saa yleensä halvemmalla. Tämä postaus sisältää jälleen lähinnä kuivaa asiaa ja numeroita :)

 Ruokaa niin että hyllyt putoilee, ja yksi ahne niitä vahtimassa.

Ruoka

Kissat siirtyivät maaliskuun lopussa penturuoalta tavalliselle ruoalle, mikä tarkoitti pudotusta ruokintakuluissa. Käyttämämme Miamor merkkinen penturuoka maksoi ostettaessa tarjouksesta n. 5€/kilo, kun taas Bozita-ruoka, johon nyt siirryttiin, maksoi alennuksineen reilu 3€/kilo. Se on todella halpa hinta hyvälaatuisesta viljattomasta ja kasvittomasta kissanruoasta, mutta toisaalta ei tunnu maistuvan näille kissoille kovin hyvin. Tämän erän jälkeen varmaan vaihdetaankin merkkiä, tai lisätään raakaruokinnan osuutta. Tai molempia. Todennäköisesti tämä kausi on siis ruokinnan suhteen halvimmasta päästä, ja seuraava kissanruokamerkki tulee olemaan Bozitaa kalliimpi.

Ruoka-aikaan kotona :)

Ruokintaohjeen mukaan kissat (kaksi maatiaista, 3kg ja 4kg) saivat sitä yhteensä n. 600g/pvä. Joskus korvattiin toinen ruoka-annos raakalihalla tai kissantonnikalalla. Raakaruokintapäivinä kissat saavat myös Multicat kissojen vitamiinivalmistetta, ohjeen mukaan 1 tabletti/2kg. Joskus silloin tällöin kissat saivat Multicatia muutenkin, mutta yleensä sitten pienemmällä annostuksella.

Ruokakuluihin meni kuukauden aikana kahdesta kissasta rahaa n. 60€.

Eriteltynä 40 Bozitatölkkiä (n. 1,15€/tölkki), 12 Latz annospussia (n. 0,3€/pussi), n. 200g päiväysvanhaksi menevää kalaa alennuksesta, 300g kanankauloja, ja 2 kissantonnikalapurkkia (0,6€/purkki), muutama kourallinen Bilanx kissan kuivaruokaa, sekä kaksi kananmunankeltuaista ja n. 20 Multicat tablettia.


Multicat kissanvitamiinipurkki (120 tablettia) maksoi 4.4. tehdyn tarkistuksen mukaan apteekista 12,45e, Mustista ja Mirristä 14,90e,  eläinklinikalta alle kympin (tarkkaa summaa en päässyt tarkistamaan). Kannattaa siis tosissaan katsoa mistä ostoksensa tekee. Tässä kuussa en madottanut kissoja, sillä sisäkissoilla matojen riski on vähäisempi. Madotan kissat jos oireita ilmenee, tai sitten syksyllä kun valjaissaliikkumiskausi alkaa olla ohitse.

Tuo summa on ihan yllättävän vähäinen! Odotin ainakin pariakymppiä enemmän, ja yllätys oli toki positiivinen. Suuri merkitys on kuitenkin sillä, että mistä ruoat hankkii - meillä on AINA syöty tarjousruokia. Laadukkaita toki, mutta aina tarjouksista. Zooplus.comin tarjoukset kannattaa hyödyntää, ja tarpeeksi suuriin ostoksiin saa ilmaisen kotiinkuljetuksenkin.

Hiekka

Meillä on pitkällisen säätämisen jälkeen valittu kissanhiekaksi Tigerino Canadan hajustamaton hiekka, joka maksaa n. 1e/kg isoissa erissä tilattuna. Helmi-maaliskuun aikana ostin yhteensä 90kg hiekkaa (6 pussia), joista näiden kahden kuukauden aikana käytettiin n. 37kg (2,5 pussia). Tässä pitää ottaa huomioon se, että hiekkalaatikon ensitäyttöön meni yksi kokonainen pussi (15kg). Vasta sen jälkeen voi alkaa laskea kuinka paljon hiekkaa oikeasti menee kuussa, kun uutta hiekkaa pikkuhiljaa täydennetään pois kerätyn likaisen hiekan tilalle. Laatikkoa toki pestään silloin tällöin mutta pesun jälkeen vanha siivilöity puhdas hiekka laitetaan pestyyn laatikkoon takasin. Hiekka vaihdetaan kokonaan uuteen harvemmin.

Vastasiivottu hiekkalaatikko!

Huhtikuussa hiekkaa kului kahdella kissalla n. 15kg, eli yhden pussin verran. Hiekkakuluja tuli siis kuukaudessa n. 15€.

Kuun lopussa tosin laatikon pesun jälkeen täytin hiekkalaatikon aika täyteen, joten hiekkaa tarvitsee seuraavan kerran lisätä vasta useampi päivä toukokuun puolella, joka taas vähentää toukokuun hiekankulutusta hieman. Tämä summa oli aikalailla odotusten mukainen. Esimerkiksi aiemmin käyttämämme Pirkan Ultra kissanhiekka oli hinnaltaan halvempaa, mutta sitä kului paljon nopeammassa tahdissa, n. 20kg kuussa, eli n. 19€. Ero kuukausihinnassa ei ole kummoinen, mutta säästöä se on silti, ja pidän Tigerino Canadan käyttöominaisuuksista ja tuoksuttomuudestakin enemmän. Kyseisen hiekan saa myös kotiovelle Zooplussalta.

Hiekkakuluihin voi tietysti vaikuttaa moni asia, ja se on aika kissakohtainen juttu. Jos hiekkaa on laatikossa liian säästeliäästi, myös se vaikuttaa, ja hiekkaa alkaa itseasiassa kulumaan nopeammin. Jos hiekkakerros ei ehdi imeä kosteutta ennen kuin se valuu laatikon pohjalle, se leviää siellä tahmeaksi laajaksi kerrokseksi, ja sen poistaminen on sekä epämiellyttävää, että hiekkaa kuluttavaa. Tämä on kokemukseni paakkuuntuvasta hiekasta, paakkuuntumattoman hiekan ominaisuuksista en osaa sanoa mitään.

Yhteenveto

Kahden kissan kuukausittaiset kulut jäivät yllättäen reilusti alle 100€, johon olin varautunut laadukkaan hiekan ja ruoan takia. Ilmeisesti tarjouksien metsästäminen on kannattanut! Tämä kuukausiseuranta kannattaa tehdä toistekin, että vähän pysyy kärryllä siitä miten paljon kuvittelee kissoihin rahaa käyttävänsä.

Booda Dome Cleanstep - kissanhiekkalaatikko

On se unirytmi jo vähän kääntynyt, kun heräsin yhdeksän pintaan ilman herätystäkin. Ulkona on nätti aurinkoinen keli, mutta melkoinen pakkanen, joten leikitänpä sitten sisällä kissoja kuunnellen Lahden Radiosta Salppurin kisoja. Ei tuo urheilupuoli minua niin kiinnosta, mutta jos vaikka kuuluisi tuttuja ääniä :D Saa nähdä menevätkö porukat tänävuonna katsomaan iltamäkeä, tai ainakin ilotulitusta lypsyn jälkeen.  Niihin nyt ei sentään radiossa törmää.

On se jännää kytätä naapureita!

Mutta jos asiaan, niin DPD toimitti viikolla Zooplus.comin tilaukseni, jonka mukana tuli Tigerino Canadan uutta hajustamatonta hiekkaa, ja uusi iso Booda Dome Cleanstep hiekkalaatikko! Ensivaikutelma hiekkalaatikosta oli aika järkyttävä - se tuli ihan mahdottoman suuressa laatikossa, ja meinasin ennen sen avaamista, että onko siellä peräti kaksi laatikkoa, vai oliko se vain reippaasti suurempi kuin odotin :D Mutta ei sentään, kuljetuslaatikon suuri koko johtui onneksi vain pakkausmateriaalin ja pehmusteiden määrästä. Ja hyvä, että niitä oli. Lähetyksessä mukana tulleet kissanhiekkapusseja sisältäneet laatikot olivat molemmat vähän kärsineitä. Toinen oli teipattu kokoon ja toinen oli suorastaan rikki. Ja kuten viimeksi sanoin, kissat sitten vähän rikkoivat sitä lisää.

The Pahvilaatikko (ja huonolaatuinen kuva)

DPD:n kuljetusten särkymisestä olen kuullut juttua vähän ennenkin, mutta pakko tuo oli DPD:llä tilata kun en uskaltanut ottaa riskiä, etten olisi DHL:n toimitusaikana kotona. DHL yrittää toimittaa vain kerran, ja jos vastaanottajaa ei ole paikalla, paketit jätetään postitoimistoon noudettavaksi. Autottomana en olisi ihan heti tällaisia laatikoita saanut kuskattua, varsinkaan kun kaksi kolmesta painoi reilu 30kg. DPD tekee kolme toimitusyritystä sentään.

Viima tunki laatikkoon jo ennen kuin ehdin pakkausmateriaalit poistaa

...ja Myrsky perässä.

Kun kaivoin uuden hiekkalaatikon pakkauksestaan, kissat tunkivat sinne sisälle jo ennen kun sain sen kunnolla koottuakaan. Ainakaan uutta omituisen näköistä härveliä ei pelätty! Laatikko oli säästynyt hyvin kuljetusvaurioilta, mutta katossa sisäpuolella olevien irto-osien kiinnittäminen osoittautui hankalaksi - muoviset kiinnikkeet olivat niin pehmeitä ja löysiä, että ne irtosivat ihan pienestä nykäisystä, ja yksi nipoista oli vähän valuvikainen eikä juuri pitänyt. Pienellä määrällä teippiä asia korjaantui, ja palaset pysyivät kiinni vaikka Myrsky mielellään hiekkalaatikolla käydessään kuopiikin raivokkaasti sen seiniä.

Kaikkien kissankäsittelyn ohjeiden vastaisesti otin samantien vanhan hiekkalaatikon (ja hiekan) piiloon, ja jätin kissoille vain uuden hiekkalootan täynnä uutta hiekkaa. Se rikkoontunut hiekkapussi oli pakko tyhjentää johonkin, eikä sen jälkeen uuteen hiekkalaatikkoon mahtunut vanhaa hiekkaa enää. Kissallehan pitäisi kai laittaa uuden hiekan kanssa vanhaa hiekkaa sekaisin että varmasti tottuisivat uuteen. Ihan uusi hiekkalaatikko saattaisi olla aluksi myös niin jännittävä, että vanhalle olisi tarvetta. Onneksi nämä kaksi eivät stressaa pienestä, vaan hiekkalaatikko otettiin iloisesti vastaan. Eihän tuo uusi hiekkakaan eroa yhtään edellisestä muutoin kuin tuoksultaan. Nyt nimittäin sai  Tigerino Canada hiekkaa hajustamattomana, mikä on aivan loistavaa! Hajustetut hiekat kun käy ikävästi minun nenääni.

Laatikon pohjaratkaisu. Tuohon meni 15kg hiekkaa kerralla.

Taistelu ympäriinsä leviävää kissanhiekkaa vastaan näyttää olevan voiton puolella! Iso osa kissanhiekasta jää hiekkalaatikon portaille, lisäksi laatikon oviaukko on käännetty sillä tavalla seinää ja nurkkaa vasten, että kissat joutuvat kiertämään laatikolle kulkiessaan automatolla peitettyä lattiaa pitkin, ja päätyvät lopulta hiekkalaatikkomaton kautta vasta paljaalle lattialle. Automatto on muuten todella hyvä hiekkastoppari, jopa parempi kuin tuo Mustista ja Mirristä ostettu hiekkalaatikonedusmatto, ja lisäksi myös isompi. Suosittelen. Kissoja ei myöskään enää päästetä kylpyhuoneeseen silloin kun siellä on lattia märkä - niihin kastuneisiin tassuihin kiinni jäänyt hiekka kun oli meillä suurimpia ongelmia.

Lopullinen sijainti ja asettelu

Positiivinen fiilis tästä hiekkalaatikkoasiasta tällä hetkellä, vaikka tuo ei ihan priimalaatuinen oikein ollutkaan.  Kissat ottivat sen heti omakseen, ja lattialla pyörivä hiekka on selvästi vähentynyt hiekkalaatikon, sen sijoittamisen ja automaton yhteisvaikutuksen seurauksena. Suosittelen, tosin suosittelen kyllä hankkimaan laatikon paikasta jossa sen pääsee tarkistamaan valmistusvirheiden varalta jo ennen ostoa. Hinta oli ihan joka paikassa sama, mutta itse tilasin zooplussalta koska sain kanta-asiakas etuuksilla sen verran hintaa pois koko tilauksesta, että kannatti.

Kuluneen viikon "pika"kertaus

Blogi on taas ollut muutaman päivän hiljaa. Takana on useampi työvuoro, epätoivoista saamattomuutta ja sairasteluviikon ajalta kertyneiden rästihommien pinon tuijottelua. Lisäksi kämpän siivous on yhä kesken, ja sisko tulee huomenna käymään... No ehkei se välitä :D Lisäksi meillä oli pieni kakkaepisodi kun Myrsky hinkkasi jätöksensä vessan mattoon ja lattiaan. Kissaparka joutui pesulle, ja matot pyykkiin. Onneksi minulla ei (vieläkään) ollut noita isompia mattoja lattialla :D Tässä postauksessa kertailen aika urakalla kuluneen viikon tapahtumia, käy se siivoamisen pakoilu näinkin. Meh. Kun ei sitä siivoamista oikeasti edes niiiiin paljon olisi.

Muutama päivä sitten meillä kävi taas koira. Oikein tarkoituksella odotin, että Myrsky tuli nenä oven väliin kuikuilemaan kun avasin heille oven, ja kyllä sitä kissaa vietiin kun se tajusi mikä oven takana odotti. Ei se vaan enää auttanut yhtään rappukäytävään tunkemisen suhteen, niinkuin vielä viimekerralla. Heti kun koira katosi näkyvistä, oli kissa taas tunkemassa ovesta ulos. Pitääköhän kutsua säännöllisesti joku naapurin koira käymään meidän ovella, ja opettamaan Myrskylle, että rapussa voi oikeasti liikkua mörköjä...?

Jälleen Viima oli utelias koiran suhteen, ja tuli tällä kertaa vapaaehtoisesti ihan lattiatasolle sen kanssa. Normaalistihan kissa etsii turvaa ylhäältä. Haistamisetäisyydelle ei sentään päästetty, vaan singottiin sähähtäen karkuun. Karkuun ei kuitenkaan kiivetty läheskään aina kiipeilypuun ylimpään kerrokseen, vaan jo alempaa käännyttiin takaisin ja palattiin tutkimaan koiran tekemisiä. Myrsky sen sijaan nakotti kuin liimattuna ylimmillä tasanteilla koko koiraepisodin ajan.

Alkuun katseltiin korkealta

Vähän huonolaatuisia kuvia alla (pikkupokkari + hämärä), mutta kyllä niistä näkyy että lähellä käytiin :) Pitäisi muistaa pyytää Mikkoa laittamaan minulle uusia polttimoita kattolamppuihin vanhojen palaneiden tilalle... alkaa käydä kämppä hämäräksi, kun poksahtelevat yksi kerrallaan, enkä yllä niitä vaihtamaan. Korkean paikan kammo, jne... Ei vaan, huomenna voisin oikeasti yrittää itse. Mutta siis, niitä koirakuvia:

Eilen käytiin taas kissalasten kanssa ulkoilemassa! Myrsky käyttäytyi kuin pikkulapsi: juoksi pää viidentenä jalkana mihin sattui, ja heittäytyi selälleen kiukuttelemaan kun ei päässyt sinne minne olisi halunnut. Viimaressukalle taas tuli vähän vilu, kun sillä ei ole noita Myrskyn varvasvälikarvoja lämmittämässä. Se myös oli aika paljon paikallaan, ja ennemmin tarkkaili kuin lähti seikkailemaan.

Kuvia tuli räpsittyä, vaikka kissat kovasti haikailivatkin eri suuntiin. Kunnon ulkoiluyhteiskuva jäi saamatta, mutta ehkä sen ehtii. Mietittiin, että jos joskus asutaan asunnossa, jossa on oma piha, pitää takaoven ulkopuolelle rakentaa pieni kissahäkki joka toimisi jonkunlaisena tuulikaappina. Kissat saisivat ulkoilla turvallisesti, ja ihmiset voisivat käyttää pihaa pelkäämättä että kissat karkaavat. Jos siinä ei olisi mitään turvaa (tuskin tarjolla olisi ovella eristettyä eteistäkään) niin eihän sitä ovea uskaltaisi avata kun nämä vilahtaisivat jalkojen välistä vapauteen. Sen verran monesti niitä on saanut keräillä jo rappukäytävästä!

Piha on ajankohtainen ehkä vasta kesällä jos silloinkaan, katsotaan millaiseen asuntoon muutetaan. Tehtiin siis nyt yhdessä asuntohakemus! Mutta vastausta siihen saa odotella. Eilisen ulkoilupäivän kuvasatoa sen sijaan voi esitellä jo nyt. Iltavuoro töissä esti harmillisesti hiihtämään lähdön (nyt minulla on täällä sukset!) mutta kissalenkki mahtuu aina päivän.

"Minä menen tänne, seurasit tai et."

Kumpikaan näistä ei vastustele valjaita. Viima vähän jännittää niitä alkuun, mutta ei sekään niitä pakene. Miten minulle onkin päätynyt kaksi näin rohkeaa ja fiksua kissaa? Tai no fiksuudesta nyt voi olla montaa mieltä, mutta ainakaan nämä eivät stressaa turhista.

Solmussa.

Ulkona Viima oli aika jännittynyt, mutta leikkauksen jälkeen siitä on tullut kotioloissa rento ja todella huomionkipeä. Se myös komentaa kovasti - jos kehtaan katsoa siihen päin, mutta en jaksa tulla rapsuttamaan, tulee heti ärsyyntynyttä maukunaa palautteeksi. Myrsky nyt naukuu vähän kaikesta, syystä ja ilman syytä. Kovasti näillä riittää juttua!

Jännä paikka.

Tomerana :D

Tämän lisäksi Viima harjoittaa hyppylihaksiaan edelleen silloin tällöin oven reikää jahdatessaan. Aina ei voi ymmärtää kissaa... Meillä on myös pienenä mukavuusongelmana kissanhiekan kulkeutuminen kämpässä. Hiekkalaatikko on kylppärissä, ja kun käyn suihkussa, jää lattia vähän märäksi. Kissat sitten tassuttelevat märällä lattialla, ja käyvät sitten kosteine tassuineen hiekkalaatikossa. Ja tokihan se hiekka sitten takertuu jalkoihin, etenkin Myrskyn varpaisiin, ja lentelee pitkin. Ja paakkuuntuva kissanhiekka sementöityy oikein mukavasti lattiaan kostuessaan, ja takertuu omiin paljaisiin jalkoihin suihkusta tullessa.

Ongelmaa vastaan on kaksi helppoa ratkaisua, joista päädyn koettamaan molempia. Ensinnäkin aion siirtää hiekkalaatikon pois kylppäristä, ja toisekseen, tilasin nyt näille uuden ja isomman hiekkalaatikon vanhan käydessä vähän pieneksi.  Uusi hiekkalaatikko on Boodan Cleanstep, jossa kissa kulkee laatikkoon pieniä portaita pitkin, ja näin suurin osa hiekasta jää niihin. Lisäksi laatikko on senverran suojainen ettei tarpeillaan oleva kissa tai sen jätökset ole ihan vieraiden silmien alla vaikka laatikko julkisemmalla paikalla (=kylppärin ulkopuolella) olisikin. Lisäksi mietin, että jos hiekan kulkeutuminen jatkuu, voisin tulevaisuudessa investoida rikkaimuriin jolla voisi sutaista nopeasti laatikon ympäristön vaikka kerran päivässä.

Eihän tuo hiekkaongelma nyt varsinaisesti ihan kamala ole, joten toivotaan että uusi hiekkalaatikko ja sen uusi sijoituspaikka auttavat. Mukavuussyistä hienosäädän :) Tilasin samalla Zooplussalta ison satsin kissanhiekkaa, Tigerino Canada merkki on meillä nyt käytössä, ja on toiminut oikein hyvin. Se kulkeutuu pahemmin kuin Pirkan ultra, mutta on selkeästi riittoisampaa (no, aika lyhyellä aikaotannalla vielä, mutta ainakin tuntuu siltä että hiekkajäteämpäriä saa olla harvemmin viemässä pois).

Ja vielä lopuksi... sain tänään kutsun työhaastatteluun, ihan oman alan työpaikkaan! Jännittää kovasti. En lähettänyt tänävuonna tosiaan kuin tuon yhden hakemuksen, epäilin mahdollisuuksiani päästä oman alan töihin vielä tänä kesänä, ja tämä yksi yritys kiinnosti erityisesti ja vaikutti edes etäisesti mahdolliselta. Sitten minulle yhtäkkiä tulikin haastattelukutsu siitä ainoasta paikasta minkä hain! Turha tässä nyt vielä on hihkua, haastatteluhan se "vain" on, mutta enpä ole ennen niihin haastatteluihinkaan päässyt! Arvokasta kokemusta jos ei muuten. Ei sillä, että kassatyössä mitään vikaa olisi, mutta onhan se oman alan työ aina oman alan työtä. Olisi aivan mahtavaa päästä tuonne töihin! Peukut pystyyn?

Kissatilannekatsaus

Viikon kissakuulumisten yhteenveto: yksi kasvi pudotettu vahingossa kirjahyllyltä alas (harmi etten muistanut ottaa kuvaa ennen kuin ehdin siivota jo yli puolet), ja Viima karjuu toista kiimaansa. Tai no, on karjunut melkein koko viikon. Se piti viikon tauon edellisestä ja aloitti sitten iloisesti uuden. Leikkaus 12. pvä... siihenhän on vielä ikuisuus! :D

Ja nyt meillä on kissoilla testissä Tigerino Canada mikrohiekka, joka vaikuttaa näillänäkymin oikein hyvältä. Ei tuo Pirkan ultra-hiekkakaan huonoa ollut mutta katsotaan nyt kumpi on riittoisampaa ja vähemmän tassuissa kulkeutuvaa. En muista mitä kaikkea tästä hiekkarumbastani olen tänne jo kirjoittanut, mutta lyhyenä tiivistelmänä tosiaan compact caren hiekka aiheutti ihmisille hengenahdistusta ja allergiaoireita, kristallihiekka ei kelvannut kissoille, pirkan halpa perushiekka oli surkeaa, pirkan valkoinen kissanhiekka oli muuten ok mutta kulkeutui joka paikkaan, ja kissat jätti sen kanssa valkoisia tassunjälkiä pitkin kämppää. Se ei myöskään ollut kovin riittoisaa, paakut olivat suuria ja hiekkaa täytyi joka päivä lisätä laatikkoon paljon. 

Pirkan Ultra mikrohiekka oli hassun tuoksuista, ja kulkeutuvaa mutta muutoin ihan ok, ja paljon riittoisampaa kuin tuo valkoinen. Se ei myöskään värjännyt tassuja. Nyt testataan olisiko Tigerino Canada hiekka se kaikkein riittoisin, vähiten kulkeutuva ja kuitenkin tarpeeksi pöllyämätön ja hajustamaton. Tuo Pirkan hiekan pahvilaatikkopakkaus oli kyllä kätevämpi kuin näiden muiden muovi- tai paperipussit. Niihin kun kissa kynsäisee reiän, niin hiekkaa on joka puolella. Nuo pahvilaatikot oli senverran tukevia että niitä ei tarvinnut kissoilta piilottaa, ja viiden litran laatikosta hiekkaa oli helpompi kaataa laatikkoon kuin viidentoistakilon säkistä....

Kissat sai myös matokuurin alkuviikosta :) Ensin tarjosin pilleriä ihan sellaisenaan nenän alle, niinhän meillä syödään vitamiinitkin, ja niin viima söi antibioottikuurinsa. Jostain syystä matolääkettä ei kuitenkaan oltu maustettu millään kissaystävällisellä makuaineella niinkuin nuo ensinmainitut pillerit (miksei?), joten niiden syöttäminen ei ollutkaan niin helppoa. Jostain syystä Myrskylle kuitenin kelpasi Viiman kertaalleen suusta ulos sylkemät pillerit, joten pakkosyötön kohteeksi joutui vain Viimaressukka.

Tässä vähän kuvia kissojen aikaansaannoksesta. Harmi vaan että kerkesin jo siivota puolet mullasta, ja itse rehun roskiin ennen kuin älysin että voisin tuon tilanteen kuvatakin..

No, vahinkohan se oli :) Alemmilla tasoilla olevat kasvit on olleet koskemattomia, mutta tuonne ylös päästäkseen kissojen on vähän kikkailtava, niin siinä tuoksinassa sitten tavaroita lentelee. Jos ne pääsisivät sinne helpompaa reittiä, ne varmaan olisivat osanneetkin varoa tuota purkkia.