maanantai 17. syyskuuta 2012

Lisää superlatiiveja!

Eilen vietettiin upea viimeinen leiripäivä. Sain aamupäivän maastoestetunnille jälleen Donnan, ja tunti meni UPEASTI! Uskalsin vihdoin luottaa hevoseen, ja antaa sen mennä reippaastikin ja nautin vain kyydistä. Hypättiin aluksi pari kertaa kahta erilaista tukkiestettä, ja sen jälkeen siirryttiin vesiesteelle! Viimevuonna uskalsin tulla esteelle vain käynnissä, mutta nyt tuli testattua niin laukka kuin ravikin. Mitään varsinaista estettä ei hypätty, kunhan vaan haudan reunalta alas hautaan, ja haudasta pois mutta se oli tarpeeksi huimaa sekin, ja vesi roiskui!

Tunnin päätteeksi laukattiin hiekkamontun pohjalta ihan äärettömän jyrkkä mäki ylös. Mäki alkoi loivempana, ja välissä oli vaakasuora tasanne, mutta varsinainen jyrkkäosuus tuli vasta sen jälkeen. Alkuun Donna olisi mieluumin kiemurrellut takaisin vesiesteelle mutta kolmannella yrittämällä päästiin lähtemään kohti mäkeä ja sit mentiinkin lujaa. Harjasta vaan kiinni, pohkeet kylkiin ja hurjalla laukalla ylöspäin. Siinä vaiheessa kun takanaoleva sai meidät kiinni, enkä uskaltanut irrottaa käsiä harjasta kannustaakseni raipalla, loppurutistus menttiin hurjan "PRRRRRRKLEMENEMENEPONIKIIPEÄMENEMENEHYVÄÄÄÄ" huudon saattelemana.

Siitä kiipeämisestä tuli semmonen adrenaliinihyöky sekä itselle että hevoselle etten loppukiipeämisestä edes muista koko reittiä, ja hevonen oli melkein koko kotimatkan oikein iloisen pörheänä. Muistan ylöstulosta vaan Donnan korvat, oman huutoni, takanatulevan huudon ja hurjan jyminän :D Onneksi hevonen tiesi reitin ja vei minut turvallisesti ylös! Oikeastaan harmi että kiipeämisestä saatiin videolle vain se loivempi osuus, eikä sekään näytä videolla niin jyrkältä kuin se oli..

Maastoesteiltä saatiin paljon video- ja kuvamateriaalia monella eri kameralla, ja laittelen niitä tänne heti kun olen saanut materiaalia myös muilta. Voisin koostaa jonkun videokoosteen noista omista suorituksistani.. Ja toisen koosteen kaikkien leiriläisten parhaista suorituksista TeURaS:n pikkujouluissa, ja ensivuoden liikuntamessuissa näytettäväksi.

Jos reidet oli väsyneet ennen tuota mäkirutistusta, niin sen jälkeen ne oli suorastaan tulessa kun mäki tietysti tultiin ylös kokonaan kevyessä istunnassa ja hurjalla jännityksellä. Päivän viimeinen tunti (rataesteet) oli vain pari tuntia ensimmäisen jälkeen, ja ai sissus että sillon oli jo väsynyt ja löysä olo. Menin Veeti nimisellä ruunalla, ja sekin oli vähän väsy kun oli ollut myös mukana aamun maastorevittelyissä. Saatiin kuitenkin hypättyä onnistuneita hyppyjä, ja kokeilin ekaa kertaa myös Innaria! Se tuntui hauskalta, vaikka Veeti aluksi olikin sitä mieltä että sen vieressä ollut ristikko oli kovin paljon kivempi. Innaria väistettyään se meinaan hyppäsi oikein kauniisti sen yli estely-yrityksistäni huolimatta :D

Esteillä hoksasin yhden ison virheen käsieni asennossa. Minulla ne meinaan on hypätessä vähän turhan alhaalla. Myötään kyllä, mutta mm. yllättäviin tilanteisiin reagoiminen on hidasta. Sen jälkeen kun Hiltsu tästä mainitsi, hoksasin että homma sujuukin paremmin kun niitä pitää esteitä hypätessä ihan perusasetukseltaankin vähän ylempänä, ja ohjat lyhempänä. Ja sitten löysin saman virheen about jokaisesta minusta otetusta maastoestevideosta..

Viimeisenä päivänä uskalsin ihan oikeasti jo ratsastaa ja antaa mennä vaikka välillä oltaisiinkin lähdetty reippaasti. Ihan mahtava fiilis edelleenkin! Jos lihakset vaan kestäisi, niin ottaisin saman heti uusiksi!  Ihan hirveää jumia ei kuitenkaan ole iskenyt, pystyn jopa kävelemään ihan normaalisti :D Ei muuta kuin töihin illaksi. Piti osallistua tänäiltana Hervannan ympärijuoksuun (rentosarjaan toki, en mä nyt kilpasarjaan...) mutta unohdin kokonaan nuo työt. Ehkä ensivuonna.

Jätin muuten puhelimeni leiriltä tullessani autoon, ja se on nyt Helsingissä. Olen siis pari päivää ilman, koittakaa kestää :D Tälläkertaa toivottavasti mitään ei unohtunut tallille asti, löysin jopa viimevuonna sinne unohtuneen tyynyliinani ja muistin ottaa sen mukaankin! Tästä leiristä jäi kymmeniä kertoja parempi fiilis kuin edellisestä. Nyt USKALSIN! Ja se on aivan mahtava fiilis. Enkä pudonnut! Toki myös kuntokin oli paljon parempi, enkä ollut leirin jälkeen yhtään  niin totaalijumissa  kuin viimeksi! Mahtavaa! Tahdon ratsastamaan hetipian uudestaan!

Seuraavassa postauksessa tulee sitten kuvaa ja videoita. Katsotaan tämän viikon aikana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti