Talvi ja valot

Erilainen nuori yhä erilainen nuori.

Aamulla oli aivan mahtava sää! Puut huurteessa, kirpeä pakkanen, ja kirkastuva taivas. Töihin kipittäminen oli mukavaa, ja herääminenkin helppoa kun ei ollut sysipimeä.  Töissä katselin kirkasta auringonpaistetta ja huurteisia puita aamupäivällä, ja kyllä se talvinen maisema vaan on kaunis. Ei sille voi mitään. Iltaa kohti alkoi pilvistyä, ja plussakelejähän se lupasi. Eli ensilumelle saatetaan joutua sanomaan hyvästit. Kunhan nyt jouluksi takaisin tulisi.

Siinä ne nyt on. Minun talvivalot <3 Kuva on huono, mutta ajaa asiansa. Lisäksi tossa parvekkeella on jo kynttilälyhtykin, ja olen siellä kahtena iltana poltellut tuikkuja. Muillakin alkoi jo näkyä  noita valoja:) Viereisellä parvekkeellakin on pikkuinen kuusi. Ulkovalon valinta on tarkka prosessi, eikä tämä oma alennuslamppusettikään täydellinen ole. Värisävy ei ole tarpeeksi lämmin. Muuten se on ihan mukava. Sen saa mukavan hajanaisesti:) Esimerkiksi valokaapeleista, värikkäistä tai verkkomaisista valosarjoista en tykkää. Kirkas valo sopii jonnekin, mutta paras on ehdottomasti lämmin hehkulamppumainen sävy. Minulla on myös muuten joulukoristeisiin hyvin tarkat kriteerit millaisia tahdon ja kelpuutan :D Mutta niistä ehkä myöhemmin.

Luin tässä iltapäivällä Afenin (Keijumetsästä) Nörttitytön Miehenmetsästyspostausta hymyillen leveästi. Aivan mahtava postaus ja tarina :D Tällaisia lukisin mielelläni enemmänkin. Vielä reilu vuosi sitten olisin kuitenkin lukenut sitä kateudesta vihreänä. Miten erilaista lähes sama tilanne voi toiselle olla! Itse sain kyllä kuulla mukavista perheen leffa- ja saunalauantaista, mutta minun osallistuminen sellaiseen ei tullut koskaan kysymykseen, saati sitten yökyläily ja yhdessä aamiaisen syönti. Tai no kyllä ne vanhemmat sitä ehdotteli, mutta loppujenlopuksi se päättyi aina niin, että päädyin kotiin ennen kun itse ilta alkoi. Joskus se harmitti, ja pidin sitä omituisena, mutta tyydyin siihen. Asuttiinhan me pitkään yhdessäkin. Tietysti jos toinen ei tykkää saunomisesta tai yökyläilystä, niin ei nyt pakottaakkaan voi. Itselle molemmat kuitenkin olivat ja ovat edelleen positiivisia, luontevia ja kivoja asioita, joita voi tehdä hyvinkin spontaanisti.

Ja hei, tähän asuntoon muuttaessani sauna oli itseasiassa ykköskriteeri! Hain vain kohteisiin joissa oli yksiössä oma sauna. Ja onhan tuolla nyt saunottukin, vähintään kerran viikossa. Puusauna kruunaisi komeuden, mutta eipä niitä kerrostaloissa pahemmin ole. Jos sitä isänpäiväviikonloppuna kävisi Kärkölässä, niin pääsisi taas puusaunaan. Ja jos on lunta, niin kävelemään pihasaunasta paljain jaloin sisälle! Juosta ei saa. Tietenkään. Sekin vika tässä asunnossa on, että lumen ei oikein pääse kahlaamaan. Parvekkeella ympyrän kiertäminen saunatakissa olisi vähän hassua. Olenpas vaativa.

Pikkuhiljaa voisi harkita unta (ja ihastella makuuhuoneeseen kuultavaa valosarjan valoa ennen nukahtamista). Tähän postauksen loppuun piti laittaa kuva tuosta kissanpuusta, siinä on taas kerros lisää, mutta en taida jaksaa siivota tuota nurkkaa kuvaamista varten. Huomenna sitten.Sohvalla on kansallispukukin edelleen levällään. Se oli osa Halloweenpippaloiden Elovena-asuani. Vaikka puku olikin ihan erilainen kuin Elovenatytöllä. Olikohan Elovenalla jonkun Karjalan puku..? kun taas tuo äidiltä lainaamani on Tammelan. Harmi kun ei kiireessä hoksattu ottaa kuvaa tuosta asusta eilen...

En ehtinyt tänä vuonna koulujuttujen takia Tampereen valoviikkojen avajaisiin... hieman meh, mutta ehkö täytyy sitten joulushoppailun yhteydessä kierrellä ne valaistut kadut <3 Joulushoppailuun kuuluu muuten oleellisena osana ne paljon parjatut joululaulut! Ja apua! Nääspeksin liput hankkimatta. Hnnfh. Onkohan ne kaikki menneet jo..

Minulla taisi olla jotain sanottavaa vielä tähän mutta nyt alkaa olla senverran uni ja hajanaista tekstiä että paras nukahtaa. Muistelen huomenna lisää. Hyvää yötä :)