Meidän rapussa haisee jo toista päivää ihan järkyttävä vaniljaisen hajuveden/pesuaineen löyhkä. Siis sillä tavalla, että ihan silmiä kirveltää ja hajuherkälle iskee huono olo jos ei avaimia löydy tarpeeksi nopeasti ovella... Jos se oikeasti on jonkun hajuvettä, tai tuoksukynttilät, niin mahtaa olla karseat oltavat hajunlähteen lähettyvillä. Ei minulla siis mitään vaniljantuoksua vastaan ole, ei se ole paha haju, mutta liika on liikaa! Jos haju leijuu noin voimakkaana kerrostalon rapussa asti päiviä, on jossain menty vikaan. Miksi ihmiset tahtovat tahallaan löyhkätä?
Jos bussissa lähettyville istahtaa tämmöinen hirvitys, joka haiskahtaa siltä että hajuvesi/deodoranttipullossa on vähintään käyty uimassa, matka on muutamassa sekunnissa pilalla. En ole muuten taipuvainen matkapahoinvointiin, ja pystyn hyvin esim. lukemaan ja nukkumaan autossa ja junassa, mutta siinä vaiheessa kun joku tulee viereen haisemaan pahalta, tekee kyllä mieli paeta paikalta. Saman reaktion toki aiheuttavat myös ahkerat tupakoitsijat yskimisensä kanssa ja huonosti hygieniastaan huolehtivat ihmiset, mutta nämä hajuvesi/deodoranttipellet tekevät sen tahallaan ja vissiin luulevat löyhkänsä olevan vielä positiivistakin! Onneksi yksikään kavereistani ei harrasta löyhkäämistä. Se on
itseasiassa minulle jopa tärkein kriteeri sille että haluanko tutustua
ihmiseen. Jos en kykene olemaan toisen lähettyvillä voimatta hajun takia
pahoin, se oli siinä sitten.
Olen joskus herkutellut idealla kysyä tämmöiseltä löyhkäävältä tapaukselta, että "Anteeksi, mitä tuoksua käytätte? Se on niin voimakas että silmäni kirveltävät vielä tässä metrin päässäkin". Tai sitten pahan olon sattuessa todeta, että "Anteeksi mutta tämä johtuu teidän käyttämästänne hajuvedestä". Ihan ei kuitenkaan ilkeilykantti kestä ruveta tuollaiseen. Yleensä nämä tuoksut eivät edes ole mitään kamalia tuoksuja, mutta jos tuoksu on miellyttävän mieto ulkoilmassa kahden metrin päässä, niin se ei todellakaan ole sitä ahtaassa bussissa kylki kyljessä istuessa... Miksi ihmiset lotraavat tuoksuilla? Miksei käytetä niitä kohtuudella?
Kammotuksia ovat myös autossa tupakoinnin jättämät hajut ja wunderbaumit. Ne ovat jo erikseen automatkalla pahoinvointia aiheuttavia asioita, mutta jos tupakanlöyhkää on yritetty peittää wunderbaumeilla, näiden yhteislemu tekee matkustamisesta yhtä tuskaa. Taidan tosin olla ehkä vähän normaalia herkempi näiden suhteen: haistan usein wunderbaumit autosta pelkästään parkkipaikalla sen ohi kävellessäni.
Normaalissa elämässä en karta tuoksuja ja hajuja. Lehmän, hevosen ja kissan jätösten hajut eivät aiheuta negatiivisia reaktioita, deodoranttini, käsisaippuani, tiskiaineeni ja pyykinpesuaineeni saavat tuoksua miedosti. Itseasiassa vieroksun hajusteettomien tuotteiden ominaishajua! Nautin luonnossa sen tuoksuista ja esimerkiksi suopursun, tuomen tai syreenin kukkien tuoksu on vain tunnelmallista. Tykkään myös hyasintin tuoksusta jouluna, kunhan en laita nenääni liian lähelle. Lähempää silmät jo vähän kirvelee hajun seurauksena. Mitään allergioita minulla ei ole. Miedot tuoksut ovat minulle tärkeä osa tunnelman luontia ja muistikuvia.
En siis ole mikään hajuvihaajakaan, tai allerginen, mutta silti liika hajusteiden käyttäminen pistää silmään. Ja nenään. Ja ihmetyttää. Että miksi ihmeessä? Onko hajusteissa uivien ihmisten hajuaisti kadonnut kokonaan? Vai kuvittelevatko he ihan oikeasti että se on viehättävää?
Tuo vanilja tuoksuu jo mietona eteisessäkin.. ja minun pitää kohta lähteä tuonne rappuun uudestaan... yäk.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti