Elokuuhaaste lähenee loppuaan.. Eilen käytiin aivan mahtavassa paikassa kätköilemässä, ja harmittaa tosissaan ettei tullut otettua kameraa mukaan! Puhelimen kameralla sai jonkinlaisia otoksia, mutta eipä niitä oikein laadukkaina voi pitää. Jotain muistoja jäi käteen kuitenkin, josko sitten tuolla kävisi joskus uudelleenkin ottamassa parempia kuvia. Kohteena oli Birgitan polun varrella sijaitseva suojeltu luonnon muistomerkki, Hirvi-Simunan luola. Valtava siirtolohkarekokoelma laajan pirunpellon keskellä. Itse kätkö jäi vähän sivuosaan (vaikka sekin kyllä löytyi) kallionkoloja tutkiessa, ja siirtolohkareilla kiipeillessä. Mahtava paikka! Olisiko tänne tullut lähdettyä ilman kätköä? Tuskin. Olisiko tänne kannattanut lähteä ilman kätköäkin? Ehdottomasti!
  |
| Pirunpeltoa |
Kaverin suosituksesta lähdettiin hakemaan elokuun kätköilyputken kätkö nro. 24 polkupyörillä Lempäälästä asti. Kätkölle oli annettu melko korkea vaikeusaste, joten niin kauas oltaisiin tuskin muuten vain uskallettu lähteä, kun ei oltaisi tiedetty olisiko meidän välineillä kätkö ihan mahdoton. Mahdollisia koloja ja paikkoja kätkölle oli useita, eikä puhelimella oikein saanut tarpeeksi tarkkoja koordinaatteja, jotta siitä olisi ollut mitään hyötyä, joten ei sen löytäminen ihan helppoakaan ollut. Siispä päätettiin seikkailla aika laajasti ympäri kivikkoa ja luolastoja.
 |
| On se iso! |
Luolien tonkiminen oli niin kiinnostavaa, että niissä kyykki mielellään vaikka kätköä ei heti näkynytkään. Joku oli jopa polttanut nuotiota eräässä luolassa. Sekin onnistuu, sillä luolat olivat nimenomaan siirtolohkareiden alle ja väliin muodostuneita, ja siten niissä oli useampia ilma-aukkoja. Jotenkin tunnelmallinen ja kiehtova paikka! Paikalla ilmeisesti käy myös koululaisryhmiä, sillä kun kätkö lopulta löytyi, oli sen lokikirjaan kirjattu oppilaiden nimiä, ja että jonkin koulun 4B luokka oli purkin vahingossa löytänyt. Paikka onkin mitä mainioin jääkauden jälkien esittelyyn! Ohi kulki myös kaksi tyttöä koiran kanssa. Minä piileskelin luolassa, ja katselin kun kulkivat ohi. Koira ilmeestä päätellen huomasi minut, mutta ihmiset eivät. Puissa vipeltävä orava huomasi meidät myös, ja päätti paiskoa meidän niskaan käpyjä!
 |
| Yhden luolan suuaukko |
Kätkö ei ehkä ollut ihan niin vaikea, kuin millaiseksi se oli merkitty, mutta kieltämättä isommalle ja vähemmän ketterälle ihmiselle kallionrakoihin laskeutuminen, lohkareilla kiipeily ja niiden välistä pujottelu saattaisi olla jo paljon hankalempaa. Taskulamppu oli reissulle ehdoton, ja todettiin myös, että meidän täytyy tulevaisuutta varten kyllä ostaa tehokkaammat lamput. Tehot meinasivat vähän kyllä loppua kesken tässä seikkailussa!
  |
| Luolaseikkailua |
Kätkö nro 25. on jo haettu, joten enää kuusi päivää jäljellä! Meillä on kolme kätköä tiedossa vielä tässä lähellä, joita ollaan pahan päivän varalle säästelty. 3-4km säteellä kotoa löytyy lisäksi vielä useampikin vaihtoehto, joista voidaan kolme viimeistä napata. Sitten onkin elokuuhaaste purkissa, ja kätkö löydetty jokaisena elokuun päivänä. Ei se helppoa ollut, mutta näyttää onnistuneen! Toisaalta, jotkut ovat keränneet jopa yli vuoden mittaisia putkia, joten aika pientähän tämä vielä on. Sellaista putkea ei vaan ihan tehdä pelkästään polkupyörillä, ja töiden, opiskelujen ja muiden harrastusten ohessa!
Sovittiin tosin jo, että sitten kun ollaan eläkkeellä ja aikaa riittää, kokeillaan mekin kerätä vaikkapa vuoden jokaisena päivänä kätkö! Lähikätköt on toki siihen mennessä aikaa sitten koluttu, asuttiinpa missä hyvänsä, mutta asuntoautolla vaan reissuun ja luontokohteissa kätköilemään? Ja sitten lapsenlapset pitävät meitä hulluina metsähiippareina :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti