Hullu valokuvaaja, ja pakkaset

Monissa blogeissa on viimeaikoina nähty näitä lemmikkien kanssa otettuja selfieitä, joten pitihän meidänkin. Selfie tarkoittaa yksinkertaisuudessaan itse otettua kuvaa itsestään, joko käsivarren päästä tai peilin kautta. Oman haasteensa tähän lisää se yhdellä kädellä sylissä pidettävä lemmikki. Molemmat kissat suhtautuivat sylissä roikottamiseen hieman kärttyisesti pakkasilmojen tuoman staattisen sähkön takia, ja järjestelmäkameraa oli hankala käsitellä yhdellä (pienellä) kädellä. Tänäaamuna sain kuitenkin vihdoin tarpeeksi onnistuneet, ylläolevat selfiet!

Jottei ihan liian ruusuiselta näytä, niin aluksi kokeilin peilin kautta pokkarikameralla, ja kunnianhimoinen yritys oli ottaa myös molemmat kissat syliin yhtäaikaa.. se tosin ei ollut kaikkein järkevin idea mitä olen keksinyt. 

Pakkaset ovat tosiaan tuoneet mukanaan sähköistyneet kissankarvat, ja jatkuvan napsahtelun ja rätinän, kun kissoihin yrittää koskea. Silti, vaikka pakkanen reilusti yli kymmenessä asteessa huitelikin, eivät kissat ole tahtoneet luopua päivittäisestä parvekekierroksesta vaikka se nykyään lyhyeksi jääkin. Tänään me käytiin jopa ihan ulkoilemassa pakkasesta huolimatta! Myrskyn turkki ja varvasvälikarvat pitää hyvin kylmän loitolla, mutta Viimaa vähän tärisytti kun sisälle päästiin (saattoi se tosin olla hissikauhuakin). Päivittäinen parvekkeellapyöriminen on kuitenkin auttanut näitä kasvattamaan jonkinverran lisäkarvaa talvea varten, eli lyhyillä lenkeillä ei meillä olla pakkasista moksiskaan (emännän nenänpäältä ei kysytä)!

Kylmältä näyttää, vaan silti sieltä löytyy todisteita!
Tassunjälkiä vartiopaikoilla.

Viimepostauksesta on vierähtänyt jo useampikin päivä, joten nyt oli korkea aika kirjoittaa taas jotain. Tänään me lenkkeiltiin tuolla pakkasessa myös ilman kissoja, ja nyt on sauna lämpeämässä. Viimeviikonloppunakin saunottiin, tosin silloin kaveriporukalla. Miehet kilpailivat löylynotosta ja seisoskelivat pakkasessa parvekkeella. Itse leivoin muffinsseja, ja rupattelin saunomattomien kanssa. Alle puolivuotias kummipoikakin oli mukana iltaa viettämässä, mutta ei sentään saunonut - sen sijaan tutustui Myrskyyn! Harmi kun siitä hetkestä ei saanut kuvaa.. Toistekin pitäisi kutsua kavereita kylään ja leipoa, oli senverran hauska ilta :)

Miksi tuo asettelee tuota kirjaa noin hölmösti?

Niin, kun kerran kuvaamaan päästiin, niin pitihän Helmi Naukulan blogissa esitettyyn sydänhaasteeseenkin lähteä mukaan! Kovin helppoa se ei ollut - saada kissaa katsomaan oikeaan suuntaan, ja kameraa tarkentamaan kissaan, joka ei välttämättä ollut paikallaan enää kun sopiva tarkennus oli löytynyt. Eikä kirjan sivutkaan pysyneet noin nätisti kovin pitkään! Ikkunan edessä oli hyvä valaistus, vaan tausta jäi kyllä huonoksi, eivätkä kissatkaan oikein tajunneet touhun ideaa. Emäntää pidettiin kollektiivisesti hieman tärähtäneenä, mutta saatiinpa lopulta molemmista jonkinlaiset söpöt sydänkuvat! Mitäs pidätte?