lauantai 25. toukokuuta 2013

Näyttelypäivä 1 takana

Tänään tuleekin postausta toisensa perään! Reissusta on selvitty kotiin hyvissä voimissa, mutta turkasen väsyneenä. Tuloksena ei ollut yhtäkään ruusuketta, mutta oikein hyvä mieli huomista ajatellen. Blogisivun oikean sivupalkin lyhyistä päivityksistä voi lukea päivän aikana raportoituja juttuja, ja samaa aion raportoida huomennakin.

Aamulla autossa oltiin vähän rauhattomia, mutta piiitkässä eläinlääkärintarkastusjonotuksessa kopassa yhtäkkiä hiljeni. Yhtäkkiä oltiinkin mieluumin kopan turvassa kuin suuressa maailmassa! Kerrankin. Mutta ei sitä kauaa kestänyt, Myrsky meinasi jo livahtaa eläinlääkärin pöydältä häntä pystyssä tutkimaan messuhallia... Halliin asti päästyämme molemmat pyörivät häkeissään vähän hämmentyneenä, mutta päivän mittaan ainakin Myrsky rentoutui köllöttelemään oikein rennosti. Myrskyn kanssa tuli myös tallusteltua häkkirivien välissä, Myrsky sylissä tietysti, ja se keräsi jo pientä fanikerhoa:D Jaksoipa poika myös vähän sähistä ohi kulkeneille kissoille! Viimaparkaa sitten taas jännitti oikein kovasti, ja säpsähteli ja pälyili korvat vähän luimussa. Sen kanssa ei ylimääräisyyksiä liikuttu, kun se ei olisi halunnut häkkinsä turvaa jättää.

"Tämä oli huonoin ideas aikoihin!"
Vähän väliä kävin vilkuilemassa tuomarin arvostelulistaa, mutta lista oli niin pitkä ettei kotikissoja alkuun siinä näkynyt ollenkaan. Ajan arviointi ei siis oikein onnistunut, ja kun sitten kotikissalista tuli näkyviin viimeisen persialaisen jälkeen, hoksasin että Myrskyhän on ensimmäisenä! Siitä sitten vaan pinkomaan kissanhakuun, ja nostettiin kirjaimellisesti kissa pöydälle.

Myrsky sai kovasti kehuja, eikä tuomari sanallakaan maininnut vähän kasvanutta vatsanympärystä! "Vahva ja lihaksikas" varmasti hivelivät pojan itsetuntoa. Vähän se sähisi muille kissoille, mutta tuomarin kanssa oltiin ihan mukavasti vaikka kaikkea piti vähän tutkia. Sanallisesti sain kehuja etenkin upeista ja läsnäolevista ja ilmaisuvoimaisista silmistä, korvien asennosta ja turkin laadusta, mutta muutamaan kertaan kuului myös kommenttia "Wonderful boy!". Myrsky olikin vertailuarvostelussa kolmesta pitkäkarvakotikissakollista paras! Parhaaksi pitkäkarvaiseksi kotikissaksi se ei yltänyt, vaan voiton vei pitkäkarvaisten naaraiden paras. Aika hieno suoritus kuitenkin ensikertalaiselta ja kokemattoman esittäjän käpälissä!

Myrskyn arvosteluseteli suomennettuna (alkup. englanti), tuomarina Malin Sundqvist.
Tyyppi: Nuori poika, vahva ja lihaksikas vartalo!
Pää: Suora profiili, "heikko" leuka. Suloiset viikset!
Silmät: Ilmaisuvoimaiset (Expressive), Suuret, pyöreät, avoimet!
Korvat: Suuret, matalalle asettuneet.
Turkki: Erinomaisen kiiltävä, erinomainen laatu ja väri. Hienossa esityskunnossa!
Häntä: Pitkä!
Kunto: Erinomainen kunto ja temperamentti
Yleisvaikutelma: Suloinen poika!
Viiman sai kiskoa häkistään puoliväkisin, ja ehdin jo pelätä että olen yksi niistä kissanomistajista jotka joutuvat etsimään karannutta kissaansa ruuhkaisesta näyttelyhallista. Arvosteluun kuitenkin selvittiin, ja tuomarin edessä arvostelu meni ihan mukavasti. Vähän säikähtänyt Viima tuntui hakevan turvaa myös tuomarista. Muut kissat vähän pelottivat, mutta loppuakohden se alkoi jo vähän rentoutuakin. Viiman turkin kunto ja kuviot herättivät tuomarissa ihastusta!

Vertaisarvostelua muiden lyhytkarvatyttöjen jouduttiin kuitenkin odottelemaan niin kauan, että Viima kyllästyi sylissäoleiluun totaalisesti. Se ei kotonakaan malta kovin kauaa sylissä olla, ja nyt sen mitta sitten täyttyi ihan kunnolla. Pääsin sitten esittämään tuomarille vertaisarvostelussa lähinnä rimpuilevaa kissaa, mikä tietysti näytti muiden rauhallisten kissojen rinnalla aika ikävältä.  Maatiaisilla luonne merkkaa paljon joten siksi lopullinen sijoitus 4/5 lyhytkarvakotikissanaaraissa, joka pikkuhippusen jäi harmittamaan, sillä arvostelu meni muuten tosi hyvin! Huomenna vahingosta viisastuneena otan kissan syliin vasta just ennen arvostelua..

Viima arvosteluseteli suomennettuna (sama tuomari)
Tyyppi: Keskikokoinen naaras, voimakas, korkeajalkainen? (High on legs).
Pää: Pyöreä pää, voimakas leuka ja kuono.
Silmät: Ilmaisuvoimaiset, pyöreät, avoimet.
Korvat: Suuret, korkealle asettuneet.
Turkki: Mahtava ("Wonderful!!"), Väri!!, Kuvio!!, Esityskunto!!
Häntä: Pitkä!
Kunto: Erinomainen kunto ja temperamentti
Yleisvaikutelma: Vähän ujo.
Arvosteluseteli on kovin kehuva, mutta tosiaan oli kirjoitettu suurimmaksi osaksi jo ennen vertailuarvostelua. Arvostelujen loputtua Viimakin alkoi pikkuhiljaa rentoutua myös häkissä, ja makasi loppuajan jo ihan rennossa asennossa joskaan nyt ei sentään ihan niin velttona kuin Myrskypoika. Voidaan siis hyvillä mielin mennä uudestaankin. Poistumislupaa odotellessa paneelia tuijotti kaksi väsynyttä ihmisotusta, ja pieni kateus häkeissään nukkuvia kissoja kohtaan heräili. Kotona ruoka ja uni maistui niin kissoille kuin omistajallekin. Kai sitä vähän hullu täytyy kuitenkin olla: huomenna sama rumba uudestaan! Pysykää kuulolla. Silloin on tarjolla lisää kuviakin, myös arvostelutilanteesta.

6 kommenttia:

  1. Hyvät arvostelut kyllä saivat molemmat. Onnea vain :) Ja ehkä se Viimankin ujous myöhemmin helpottaa, kun tottuu käymään näyttelyissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja Viima oli jo toisena päivänä rennompi, joten kyllä se siitä vielä paranee! Pitäisi vaan olla niin hullu että jaksaisi jatkaa näyttelyissäkäyntiä. Se on jotenkin hurjan raskasta ja väsyttävää vaikkei siellä mitään kovin fyysistä tehdäkään :D

      Poista
  2. Onnea hienoista arvosteluista! :)
    Itse olen joskus nelkkukategorian kisujen kanssa käynyt näyttelyissä, mutta maatiaiset ovat ihan vieras kohde siellä. Täytyisi joskus mennä katsomaan niiden arvostelua!

    Ja hitsivieköön Agility vasta mielenkiintoista katsottavaa olisikin! Täytyypä katsoa seuraava paikka, jossa sitä pääsisi seuraamaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kotikissojen arvostelu on aina vähän jännää, kun rotumääritelmää ei ole, ja mennään niin tuomarin mielipiteiden varassa. Yksi tykkää isoista, toinen pienistä ja kolmas rauhallisista ja neljäs leikkisistä :D Mutta sitten taas jokaisella on mahdollisuus myös siihen voittoon, jos sattuu sopiva tuomari.

      Agility oli kyllä jotain aivan mahtavaa! :) Kannattaa seurata, me ajateltiin seuraaviin kisoihin (koska ikinä ovatkaan) aloittaa kohta jo treenaus :P

      Poista
    2. Niin joo, totta!

      Huh, teeppä joskus postaus teidän agi treeneistä ;) Itsekin olisi kiva aloittaa sen treenaminen, mutten oikein tiedä miten. On minulla tuo yksi kirja, josta saa varmasti hyviä vinkkejä, mutta mutta.. Ehkä vähän myöhemmin.. Tai sitten kun on ne pentuset talossa. Niiden kanssa voi sitten aloittaa pienestä pitäen harrastuksen! :}

      Poista
    3. Pitäkin ruveta kirjoittelemaan harjoittelun edistymisestä heti kun saan esteitä rakennettua! Ostin itselleni Kissan Aktivointi-kirjan tuolta näyttelyistä, joten sen oppeja lähdetään noudattamaan. Esteet pitää vaan kehitellä jostakin.

      Näyttelyissä oli yksi supersuloinen persialaispentu, joka sinkosi radan läpi sellaista vauhtia ettei omistaja meinannut perässä pysyä :D Viimeinen este oli sille liian korkea, joten se tunki itsensä esteen puomien ahtaasta raosta :D Ylisöpö karvapallo! Sekin oli ensikertalainen, mutta leikkisää pentua on tosiaan helpompi motivoida. Mutta eiköhän se vanhakin kissa temppuja opi! Ainakin kotioloissa, jos ei enää missään hälinässä.

      Poista