#11 Harrastushehkutusta!

Tänään on 11.12.13. Kuinkahan moni meni naimisiin? Ainakin päivä olisi helppo muistaa. Koskahan tulee seuraavan kerran tällaisia mielenkiintoisia päivämääriä..? Takana 11 tuntinen työreissu Turkuun ja takaisin. Ulkona on lumet parhaillaan sulamassa pois, ja sisällä torttutaikinalevyt sulamassa leipomiskuntoon. Eilen tehtiin joulusiivousta, ja valmistui ensimmäinen itsetehty joululahja. Suurin osa muistakin joululahjoista on ostettu, tai ainakin niiden tekemiseen on välineet hankittu. Tänään posti toi myös viimeviikolla tilatut joulukortit, ne pitäisi enää kirjoittaa ja pistää takaisin postiin. Niin, ja joulukoristeet on otettu esille. Illalla istahdetaan sohvalle torttujen ja glögin kanssa rauhoittumaan. Huomenna mennään yhdessä ulos syömään, ja ihastelemaan Tampereen joulutoria. Joulu tulee, ja kiireet alkaa pikkuhiljaa hellittää! Takana on muuten melkoisen hurja syksy!

Osaltaan kiireitä lisäsivät syksyn aikana ratsastustunnit, jotka aloitin alkusyksystä. Ne veivät yhden illan viikosta, sijoittuivat tietenkin juuri sen syksyn ainoan kurssin luentojen päälle ja niiden jälkeen väsytti ja etenkin alkuun oli lihaksetkin jumissa pari seuraavaa päivää. Halusin kuitenkin niitä itsepintaisesti jatkaa, kun kerran tarjoutui mahdollisuus käydä tuttujen kanssa yhdessä, päästiin kulkemaan mukavasti autolla, ja siten päästiin myös vähän kauemmas, kivalle ja kaupungin tasoa hieman halvemmalle tallille.

Huurtuneen kameranlinssin läpi vastavalossa.
Oliko minulla oikeasti noin lyhyet jalustimet?

Tätä ennen olen tainnut ratsastaa säännöllisesti viimeksi joskus vuonna 2006, joten olen kyllä tullut taidoissa reilusti alaspäin juniorivuosista. Syksyn tuntien alkaessa olin ihan tyytyväinen ylipäänsä siihen, että pääsin ratsastelemaan, kohottamaan kuntoa ja fiilistelemään hevosten kanssa touhuamista. Nälkä tietysti kasvoi syödessä, ja kun satulassa alkoi kertyä lähes joka tunti hienoja ahaa-elämyksiä hyvän opetuksen seurauksena on pikkuhiljaa alkanut tuntua siltä, että harrastan taas enemmän tai vähemmän tavoitteellisesti. Tämän syksyn aikana olen ehkä päässyt suunnilleen takaisin vanhalle tasolleni, ja myös selättänyt muutaman vuoden takaisen putoamisen aiheuttaman jännityksen, joten tästä on hyvä jatkaa. Kilpailuihin nyt en sentään tähtää, mutta jo pelkästään se, että oppii tietyllä aikavälillä jonkin tavoitteeksi otetun uuden asian, riittää. Joulupukiltakin jo pyysin yhtä ratsastuskirjaa, jonka avulla voi sitten joululomalla mielikuvaharjoitella, kun tulee pyhien ja reissujen takia taukoa harrastukseen.

Sen lisäksi, että olen ihan täpinöissäni vanhan rakkaan harrastuksen pariin palaamisesta, olen myös huomannut ratsastuksella olevan tosi positiivisia vaikutuksia omaan elämiseen ja jaksamiseen. Liikunta ja ulkoilu tekee noin ihan yleensä ihan hyvää. Viimeaikaisten kiireiden takia lenkkeily on kuitenkin jäänyt laiskotuksen vuoksi kovin vähäiseksi ja lenkit lyhyiksi. Ratsastamaan kun lähtee, niin siinä tulee "pakosti" liikuttua se tunti, ja vielä hevosen hoitaminen ja kamppeiden kuskaaminen siihen päälle. Ratsastus myös kannustaa liikkumaan muutenkin: ei ole kiva huomata kesken rankan ratsastusharjoituksen, ettei kunto vaan yksinkertaisesti kestä! Ratsastus on hyvä tapa treenata myöa kehnoa keskittymiskykyäni, kun hevonen antaa palautetta heti kun herpaannun, tai jos teen vaan vähän sinnepäin enkä yritä kunnolla. Ratsastaessa on pakko keskittyä siihen eläimeen, ja jättää muut asiat maneesin oven ulkopuolelle. Sain juuri viimeratsastustunnilla kuulla olevani "Hidas hämäläinen". Reagoin siis liian hitaasti hevosen tekemisiin, korjaan virheeni hitaasti, ja sekoitan välillä lahjakkaasti jopa oikean ja vasemman. Lisää keskittymisharjoituksia siis tiedossa!

Olen myös huomannut ratsastuksen auttavan istumatyön (ja istumaopiskelun ja istumaharrastusten...) aiheuttamien ongelmien kanssa. Keskivartalon lihakset vahvistuvat ja jatkuvan istumisen luomat jumit aukeavat (ja korvautuvat toisilla, mutta lyhytaikaisemmilla ja mukavemmilla jumeilla). Jatkuvasta näppäimistön näpyttelystä vihoittelleet ranteet ja kyynärpäätkin ovat rauhoittuneet syksyn mittaan, vaikka samalla itseasiassa niiden työmäärä on vain kasvanut. Näistä kaikista syistä (ja toki eniten siitä syystä, että ratsastus nyt vaan on ihan mahtavaa) pidin kiiresyksystä huolimatta mahdollisimman tiukasti kiinni ratsastustunneistani, ja aion pitää vastedeskin nyt kun työtilanne sallii säännöllisen harrastamisen, ja kyyti tallillekin järjestyy.

Siispä vastedeskin tiistai-iltani ohjelmaan kuuluu ratsastustunti, ja sen jälkeinen saunominen. Se saattaa näkyä blogissakin, etenkin jos saan jonkun joskus kuvaamaan meidän tunteja :) Olisi joskus taas ihan kiva nähdä itsekin, miltä se oma ratsastus näyttää... Nyt syömään torttuja!

"Jee! Torttuja!
...Hetkinen! Meitä ei mainittu tässä postauksessa ollenkaan!"