#15 Joulua kotiin!

Olen jo hyvissäajoin lähtenyt rakentamaan joulua meille kotiin, sillä kumpikaan meistä ei aio täällä jouluaan viettää. Pitää siis olla ajoissa liikkeellä, että pääsee tunnelmaan, ja toisaalta ehtii myös nauttia niistä omista koristeista ennen matkaa vanhempien luokse. Itselleni tärkeimpiä koristeita ovat valot ja kynttilät, kun sitten taas tonttuhahmoja ja sensellaisia löytyy vähemmän. Kokonaisuudessaan koristeita ei ole kovin paljoa, ja joka joulu saan tapella itseni kanssa etten sekoa tavaratalojen jouluosastoilla, etten kantaisi niitä kotiin säkkikaupalla. Pienelläkin pärjää toistaiseksi, kun ei jouluja kotona vietä. Näin uskottelen itselleni. Joka vuosi.. 

Ovessa meillä on muovinen kranssi. Joskus sisko on tehnyt minulle lahjaksi ihan oikeasta kuusesta  ja jäkälästä ja koristeista tehdyn kranssin, mutta se ei ymmärrettävästi yhtä joulua kauemmin kestänyt. Olen miettinyt, että voisikohan tuota kranssia koristella jotenkin, tai löytyisikö kaupoista nätimpää, mutta kuitenkin yhtä luonnollisen näköistä. Toistaiseksi sitä täydellistä ei ole löytynyt, eikä koristeluideatkaan ole ottaneet tuulta alleen. Loppujenlopuksi tuo on enemmän muiden silmille, kuin meidän, joten kelvannee siihen asti, kunnes se täydellinen yksilö tulee vastaan :) Ja toisaalta, ehkä olen vain nirso.

Ikkunalaudalla meillä on perinteinen kulmakynttelikkö, sekä tuollainen pallovalonauha. Molemmat ostettu tässä joulukuussa. Edellinen kynttelikkö hajosi, ja tilasin jo joulupukilta uuden. Jäi kuitenkin harmittamaan, sillä joululahjaksi saatua kynttelikköä pääsisin käyttämään vasta tammikuussa palattuani tänne. Niinpä ostin sitten itselleni uuden, ja joululahjakynttelikkö pääsee sitten ensijouluna koristamaan makuuhuoneen ikkunaa, jossa tänävuonna ei ole vielä mitään. Pallovalosarjan ostin askartelua varten: kunhan löydän sopivan materiaalin ja aikaa, asettelisin noille palloille siivet, jolloin minulla olisi sieppijouluvalot :) Tämän idean takia innostuin suunnattomasti, kun löysin kullanväriset jouluvalopallot. Pakkohan ne oli mukaan ottaa! Kuvan taustalla hohtelee ikkunan takana parvekkeen toiset jouluvalot parvekekaiteelta.

Tämä on meillä kissojen takia esillä vain tarkoin valvottuna. Mummulta saatu vanha enkelikello on tukeva, suora ja soi hyvin, toisin kuin ne monet nykyään marketissa myynnissä olevat kellot, jotka tuntuvat vinksottavan aina johonkin suuntaan. Heti kun ovat vähänkin vinossa, pyöriminen on paljon heikompaa, ja sointi huono. Tämmöisiä ongelmia ei tuon vanhan kellon kanssa ole, vaan se lähtee heti sujuvasti pyörimään, kun kynttilät sytyttää. Täyttä varmuutta sen iästä ei ole, mutta tiedän että se on alkujaan äitini äidin äidin enkelikello, ja ollut hänellä niin kauan kuin äiti itse muistaa. Hieman se on tummunut ja puhdistamisen tarpeessa, eikä sitä kissojen läsnäollessa uskalla laittaa soimaan, ellei jatkuvasti vieressä istu, mutta on ehdottomasti rakkaimpia ja arvokkaimpia (tunnearvoltaan ainakin) joulukoristeita, mitä meiltä löytyy.

Vasemmanpuoleisessa kuvassa on kummini perheeltä saatu käsin tehty joulukalenteri, joka nyt roikkuu meillä eteisen seinällä. Kun sain sen, siinä roikkui jokaisen numeron alla pieni lahjapaketti, joissa oli joulukoristeita, eläinhahmoja, ja muuta pientä kivaa, joista sen ikäinen lapsi innostui suuresti. Seuraavina jouluina perinne jatkui, ja äiti ja mummu kokosivat kalenteripaketit. Ihan jopa viimevuosina vielä olen joutunut komentamaan äitiä, että ei nyt enää tarvitse! En ole oikein enää leluiässä, ja hyödylliset tavarat tuppaavat olemaan liian isoja ja painavia roikkuakseen noissa hennoissa lenkeissä. Katsotaan sitten uudestaan pakettien kokoamista, kun on lapsia :)

Oikealla puolella on Lontoosta Harry Potter Studiokierrokselta ostettu Luihuisen seinälippu. Se on toki tuossa, oli joulu tai ei, mutta nyt olen kiinnittänyt siihen tuollaiset isohkot kulkuset. Nuo ovat kuusenkoristeita tulevaan joulukuuseen, mutta koska meidän omaa joulukuusta saadaan todennäköisesti  odotella vielä useita vuosia (mitä turhia hankkimaan kuusta, kun ei jouluna täällä olla), niin jo ostetuille koristeille pitää keksiä jotain. Ne nyt sitten on aseteltu ympäri asuntoa roikkumaan tuohon tapaan. Siskon tuliaisina tuomat suupuhalletut lasipallot ovat kissoilta turvassa yhä joulukoristelaatikossa, ja saavat ollakin, kunnes on se oikea kuusi, johon ne ripustaa mahdollisimman korkealle.

Kun olin pieni, meillä Kärkölässä oli tuollaisia imukuppitonttuja ikkunoissa. Aikaamyöden imukuppiosat kovettuivat, eivätkä ne enää pysyneet kunnolla kiinni, joten niitä ei enää laitettu. Viime jouluna sain kuitenkin samanlaiset joululahjaksi, ja M asetteli ne nyt ikkunaan. Niiden takana näkyy parvekkeen katonreunaan kiinnitetyt toiset parvekkeen jouluvalot (ja parvekkeen kissaverkotus). Lisäksi kuvassa näkyy ikkunatähti. Se on ihan nätti, ja metallinen, mutta ei ihan juuri sellainen kuin tahtoisin, aika himmeä ja pienehkö, ja heppoisen oloinen. Meillä on Kärkölässä sellainen ikkunatähti, jonka olen tottunut yhdistämään lapsuuden jouluun. Se on (yhdistettynä kuusen valoihin) niin kirkas, että sen valossa pystyy juuri ja juuri lukemaan. Mikä sen tunnelmallisempaa, kuin istua tuvan ikkunan ääressä penkillä varpaat lämpöpatteria vasten, kuunnella joululauluja, ja lukea kirjaa hämärässä vain kuusen kynttilöiden ja ikkunatähden valaistessa.. 

En tiedä myydäänkö sellaisia tähtiä enää.. netistä en ole löytänyt kuin pari kuvaa, kaupat olen kolunnut tarkkaan. Yritin etsiä siitä Kärkölän tähdestä kuvaa, mutta jostain mystisestä syystä en ole vuosina 2004-2012 ottanut siitä kuvaa (ne kuvakansiot kävin läpi), joten joudutte tyytymään tällaiseen netistä napattuun kuvaan samanlaisesta tähdestä. Kerran näin yhden pizzerian ikkunassa sellaisen, ja mietin että menisinkö ja kysyisin paljollako sen myisivät. En kehdannut, ja voin sanoa, että nyt harmittaa! Seuraavana jouluna koko pizzeriaa ei ollut siinä enää. Kävin tarkistamassa. Eli jos teillä jollain olisi tuollainen ylimääräisenä, niin saa hihkaista! Tulen kyllä hakemaan.

Tällaisista elementeistä minä kokoan "materialistista" jouluani. Siinä ei tietenkään ole kuin pieni osa siitä, mitä joulu minulle on. Myöhemmin voisinkin kirjoitella lisää meidän jouluperinteistä perheen kanssa. Hupsista, kestipä tämän kirjoittamisessa kauan! Ehti sentään vielä tämän vuorokauden puolella :)