Alkuun 3D:hen tottuminen otti aikansa, ja mietin että sopiikohan se oikeasti ollenkaan sellaisiin elokuviin joissa on oikeita ihmisiä, ja joiden pitäisi näyttää aidoilta. Ehkä se oli HFR:n osavaikutusta myös, mutta 3D korosti sitä, että hahmot näyttivät vähän kumisilta, ja tietokoneella muokatuilta. No, olihan niitä varmasti maskeerattu ja muokattu, mutta ei siihen samalla tavalla kiinnittänyt huomiota esimerkiksi Lord of The Rings-trilogiassa, enkä usko että Hobittia olisi ainakaan halvemmalla tehty, että siksi näyttäisi vähemmän aidolta.. Kun kuva on tarkka, ja 3D nostaa vielä yksityiskohdat ihan silmien eteen, niin kyllä se vähän häiritsi. Etukäteen ajattelin, että eihän se HFR nyt oikeasti voi niin paljoa vaikuttaa, mutta ainakin yhdistettynä 3D:hen näköjään voi. Ja tämä koski nimenomaan sellaisia yksityiskohtia, joiden olisi pitänyt näyttää aidoilta: ihmisiä, puita ja pensaita. Sen sijaan esimerkiksi Klonkku ja örkit näyttivät oikein hyviltä.
Tänään piti postata videota Viimasta ja karkkipaperista, mutta eihän kukko käskien laula, ja sain videoita lähinnä venyttelevästä ja haukottelevasta kissasta, jota ei karkkipaperi tuntunut kiinnostavan sitten pätkääkään. Se on niin äärettömän suloista, kun se kanniskelee sitä paperia eestaas, ja tiputtaa sen sitten kenkään, ja kaivelee sieltä ylös, ja heittelee ja leikkii ja kanniskelee taas. Mutta ei tänään. Arvasi mokoma, että minulla on kiire saada blogiin sisältöä, koska postaaminen meni vähän myöhäiseksi tenttiinluvun ja kissantassunpuhdistuksen seurauksena (Myrsky polkaisi tassunsa margariiniin). Jotain vaikutusta saattoi olla silläkin, että herätin kissaparan unilta. Ketä nyt muka kiinnostaa leikkiä heti herättyään?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti